Eetami

 Arvannette mihin jalat ovat suunnanneet viime päivinä?
Kyllä vaan, tätä katselemaan. Ensinnäkin kauhean kriittinen itsetutkiskelu ja toisekseen, tyytyväinen myhäily.
Tällä ilman alalla en osaa vielä sanoa, olenko tyytyväinen värien valintaan, mutta tässä hämäryydessä, mitä aamun valo tuolta taustalta tulee, näyttää kyllä ihan hyvältä.

Ideahan lähti liikkeelle näistä Pinterestin kuvista. Vihreät pallot, eli lasinugetit ja turkoosin työn tie, joka kapenee kohden horisonttia.
Omassa työssäni horisonttia ei voinut vetää suoralinjaiseksi, työ ei välttämättä kestäsi nostoja, vaan katkeaisi suorasta linjastaan.
Kesällä pidin vanhimman pojan kanssa piirustustuntia, kun ääneen pohdin eri vaihtoehtoja katkaista linja.
Runkohan herätti äänekästäkin keskustelua. Pidin puoleni ihmishahmoon, Eetamiin, jonka vahvoilla käsivarsilla on Elämän puu.
Lehvästö on tehty rikotuista ja sulatetuista juomapulloista, samoin tie. Kolmivuotisen artesaaniopintojeni viimeisen vuoden rankin vaihe, ei muuten sitten kuulu opetusohjelmaan, oli iltatöinä hajoittaa juomapulloja vasaralla pahvilaatikkoon.

 Jälkipyykki on hoidettu, kun sain pestyä, patinoitua ja taas pestyä työn molemmin puolin. Toispuoleiseksi jäi työn vahaaminen, kun tuntui olevan väsynyttyä porukkaa iltasella työskentelyyn.

Valmis työ on nostettu kodinhoitohuoneen ikkunoiden väliin. Meillä on suora näköyhteys saunasta/pesuhuoneesta tielle, mutta kukaan ei ole koskaan kommentoinut näkemäänsä tai ajanut pelästyksissään tien laidassa olevaa maitolaituria päin =D

Kunhan työlle viritellään vielä toimiva valosydeemi, niin työ näkyy myös pihalle kuvana, eikä vain mustana pintana.

 Tuuletusikkunan peitin pienellä kirjaillulla lakanalla, kun koeajossa oleva valo heijastui siitä kuin gestapon kuulustelupöydästä.

 Ohjasin epäsuoran valon katon kautta ja katson illalla töistä tullessani mihin sen seuraavaksi suuntaisin.
Valmiin työn koko on himppasen yli  1m².

Kivaa viikonloppua teille,