Peura peilissä

 Uutta viikkoa aloitellaan kirpakassa pakkasessa. Lunta hiutaloi vähäseltään, kuitenkaan maassa sitä ei ole nimeksikään.
Lämmitin aamuseltaan suuren leivinuunin, en leipoakseni, vaan mukavampi kun suuri kivikasa on lämmin, kuin kylmä. Samalla siistin eteisen lattian, että sain laittaa uuden maton paikoilleen.

 Kuvailin talvella tekemäni peurapeilin kiinnitettynä eteisen seinään. Silloin suunnitelmissa oli, että peili kiinnitettäisiin maalatun levyn päälle. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan kiinnitys tehtiinkin suoraan seinälle.

 Kuvakulma ei kerro, että koukut ovat sarvenmuotoiset. Näihin on hyvä ripustaa kotiavaimet ja kesäaikana lisäksi heijastimet.

 Pyrin pitämään eteisen pikkupöydän tyhjänä kaikesta ylimääräisestä. Vain nämä olisivat näkysällä.
Toisin on. Tässä on, nyt kuvauksen ajaksi poistettu, pieni ostoskärryllinen huulirasvoja, kolikkopussini ja naisen mitta. Jälkimmäinen on eri kätevä, kun lähtee kaupoille, on tarvittava mittanauha helposti otettavissa mukaan.

 Sitten se uusi matto. Päädyin tilaamaan maton, ei tule liikaa kaupoissa kierreltyä, kun minulla ei ole tuota autoakaan ollut käytössäni koko syksynä laisinkaan.
Ostin maton Jotexilta. Matto on vesipesun kestävä ja helppo pitää puhtaana napakan pintansa vuoksi. Astellellani mattoa paikoilleen huomasin, että tämä on kuin lentävä matto. Tämän alle on ehkä hommattava liukueste.

 Miten ihmeessä nuo matot saadaankin niin piukkaan rullaan, että niiden suoristamiseen tarvitaan paljon painoa?