perjantai 19. toukokuuta 2017

Paperista asiaa

 Tässä ne nyt nököttävät! 
Kevään kurssin aikaansaannokseni, paperihelmet, joidenka tekemistä oikein odotin. Kaikki se kiire, koulussa, työssäoppimassa, ohjaustoiminnan näytön suunnittelun ja mallitöiden kanssa, kevään juhlat ja ansiotyöt, ne ovat nyt selkiintymässä, kun olen saanut jätettyä portfolioni ajoissa opettajalle, jonka hän toimittaa eteenpäin luettavaksi arvioitsijoille. 
Olen myös saanut kirjoitettua tämän jakson oman osuuteni ryhmämme yhteiseen kansioon tallennettavaksi ja saatettua kaikki nämä kokeiluni valmiiksi työksi tai hyväksi suunnitelmaksi mitä näistä nököttäjistä onkaan tulossa.
 Jokainen opiskelija otti omakseen jonkin aihepiirin paperista. Minua viehätti eniten helmet, joita voin hyödyntää myös omissa kouruiluissani.
Monen monta kokeilua, tiedonhankintaa, materiaali- ja työkaluhankintoja, että kaikki on valmiina.
Eniten minua itseäni kiinnostaa juurikin koruilu, joten otin esille materiaalini pitkästä aikaa.
 Kivi, paperi, sakset

Vihreät pitkulaiset helmet ovat paperista, jossa on miellyttävä mattapinta ja näin ollen helmi on ollut mukava kääräistä kasaan.
Pyöreät helmet ovat kiveä ja saksittua on tuo kaulanauhan rusettiosuus. Korut olen kasannut yhtä korua lukuunottamatta vaijeriin.
Valmis sydänrengas on kaunis jo sellaisenaan, mutta mahdollisuus lisätä jotain omaa siihen mukaan on aina haaste. 
Keräilin korupiikkiin muutaman paperihelmen. Kepeyttä kokonaisuuteen antaa ketjut, joiden päihin lisäsin myös helmet.
 Kaulanauha on kuvassa lyhyimmillään. Tein nauhojen päihin liukuvat solmut.
 Reino Markkulan nuottivihko muuttui pitkäksi kaulanauhaksi ja korvakoruiksi. 
Olen sivellyt kaikkiin paperihelmiin kynsilakan, kirkkaana, värillä tai hileillä, kuten nämä nuottipaperit.
 Lasihelmet väleihin valikoin mattapintaisina, sen mitä purkeistani löytyi, ettei korusetti kiillä liikaa.
Nauha on tarkoitettu yksinkertaiseksi, mutta kuvassa se on kiepautettu torson ympärille paristi.
 Tässä kaulanauhassa olen käyttänyt erään kaupparyhmän kevätlehteä, jossa oli hemaisevan kauniit sivut!
Jo helmiä tehdessäni päätin, että teen näistä korun, mutta tämäpä helmisarja tuotti minulle eniten haastetta. Monta kertaa piti laskea ja suunnitella, että miten tästä piisaa osat, jos en laittaisikaan lasisia välihelmiä nauhaa pidentääkseni kuin yhden.
Lopputulokseen olen itse kovin tyytyväinen. Nauhan pituus on tuupattu torson taakse, että nuo nauhanpäät näkyisivät kuvissa paremmin.
 Pujottelin korupiikkeihin helmiä ja vilahtaapa siellä keväällä emalointikurssilla tekemäni pieni vihreä pöllökin.
 Tällä suurella renkaalla saa kaulanauhaan lisää näyttävyyttä, tai sitten sen voi jättää vallan pois käytöstä.
 Ja sitten nämä nököttäjät. Ne ovat Postisia. Näitä on nyt etsitty, kerätty, pengottu ja luvattu kerätä minulle jatkossakin, että saan tehtyä työni joskus loppuun.
Näistä voisi tehdä oviverhon tai lampunvarjostimen tai ujuttaa helmiksi makrameeseen, tai...
Yhdestä sivusta, mielellään vivahde oranssia, tulee kuusi pidempää helmeä ja kaksi pienempää.
Että aletaas laskemaan, kuinka monta Postista minä tarvisin saadakseni sen oviverhon =)
 

6 kommenttia:

Tiinatei kirjoitti...

Upeita luomuksia!

Saija kirjoitti...

Tätä olen kokeillut. Se oli kyllä niin hidasta hommaa, että olet tainnut rullailla yötä päivää näitä helmiä. No taidat olla nopeampi ja hienoja niistä on tullutkin.

Sinikka kirjoitti...

Kaikki niin kauniita ja taidokkaita koruja. Postin paprutkin tulee hyödylliseen käyttöön :)

Sari kirjoitti...

Aivan upeita ovat nuo korut! Tuo nuottisetti on minusta aivan ihana. Aina katson kaikkea tuollaista sellaisella silmällä, mitä voisi siskolle keksiä, joka on soitonopettaja. Tuollainen sopisi.
Pitääpä laitella nuo postiset talteen ja toimittaa sinulle jossain vaiheessa. :)

Sartsa kirjoitti...

Tulipa tyylikkäitä!

TeSa kirjoitti...

Kiitos, kiitos, kiitos.
Minulla on hyvä työkalu, jolla työ sujuu kuin rullaten =)