sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Hattuhyllyä ostamassa

Tyhjä tila on aina uusi mahdollisuus! Aina ei voi tietää mitä tarvitsee. On vain kiva, että voi miettiä asian uudelta kantilta.
Siirtelin työtuolini viereen kevytrakenteisen kärryn, johon saan kätevästi jatkuvasti tarvitsemani tavarat. Ensimmäisen illan totuttelin kärryn läheisyyteen, mutta heti aamusta minun piti saada kääntää sen käyttösuunta niin, että pöytäpinta oli minusta poispäin. Sain näin valaisimen asettumaan itselleni parempaan asentoon. Valaisin on kirpparihankinta vuosien takaa.
Hyörin ja pyörin kärryni kanssa ja yritin selittää itselleni, että nyt on hyvä. Mutta ei, eipä ollut. Tai oli siihen asti, kun näin tämän hyllyn myynti-ilmon. Se oli ollut jo viikon myynnissä, mutta itse näin ilmoituksen vasta, kun hintaa oli laskettu. No ei paha. Olin jo muutamaa päivää aiemmin nähnyt kuvia, kuinka vanhan hattuhyllyn uudelleensijoittelu muualle, kuin sen alkuperäiseen käyttöön sai oman mielikuvituksen liikkeelle. Näin jo hyllyjä siellä, jos täälläkin. 
Nyt vain piti "myydä" ajatus miähelle, kun hyllyä piti lähteä navigoimaan.
Hattuhylly haettiin pyhien jälkeen, kun arki koitti lähdettiin taas liikenteeseen. Kepeä hylly kiinnitettiin kässykärryni päälle. Sain tästä lisätilan työvälineille ja käytössä oleville mallilehdille. Pidän hyllyn kiinteistä sivuttain kääntyvistä koukuista, joihin saan ripustettua sakset ja mitat.
Vanhan, käytöstä poistetun esineen käyttötarkoitus on mietitty tarkoin ja muutaman päivän käytössä hyväksi havaittu.
Pistelytyö etenee kukkakuvioissa, eli ei ole vielä valmis. Siirtelen sitä nyt muiden kässyjen tieltä välillä pois, mutta en piilota mihinkään. 
Ihanaa sunnuntaita teille kaikille,

8 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Näppärä kokonnaisuus:)
Hylluja ja koukkuja,,,varsinkaan pyöriviä,ei voi koskaan olla liikaa!!
Mukavaa viikkoa!

TeSa kirjoitti...

Kiitos Liisa, kokonaisuus ilahduttaa.
Hyvää uutta viikkoa myös sinulle.

Sartsa kirjoitti...

Ei sinulta mielikuvitusta ainakaan puutu! Kätevähän tuo on koukkuineen kaikkineen.
Minä oon raahannu sohvan istumapaikkani eteen sellasen avattavan patjakuution, kuutiona, että saan siihen jalat, kun ne töpöläiset aina roikkuu sohvan reunan varassa. Arvaa mahtuuko sohvan ja sohvapöydän välissä enää ollenkaan liikkumaan?? ;D

enkulin käsityöt kirjoitti...

Onpas hauska idea. Tuo apina on kyllä suloisuuden huippu.

Saija kirjoitti...

Hyvin keksitty ja kierrätettynä tietysti plussaa :)

Nila kirjoitti...

Hyvä keksintö. Meillä on mökillä kaksikin vanhaa hattuhyllyä, mutta toinen tulee ainakin jossain vaiheessa ihan samaan käyttöön kuin mihin se on tarkoitettu. Selasin aiempaa postausta ja huomasin että asut Hämeenkyrössä. Minun veljeni vaimo asuu edelleenkin mutta veljeni kuoli viime keväänä.Niissä maisemissa on tullut paljon käytyä. Myös isäni asui siellä vuosia.

TeSa kirjoitti...

Kiitos teille. Hylly ilahduttaa itseäni, niin, että viipyilisin mielelläni enemmänkin tässä huoneessa.
Näppäriä säilytysjärjestelmiä on kiva miettiä.

TeSa kirjoitti...

Hei Nila, kiva, että löysit blogiini. Hämppis on symppis!