Hattuhyllyä ostamassa

Tyhjä tila on aina uusi mahdollisuus! Aina ei voi tietää mitä tarvitsee. On vain kiva, että voi miettiä asian uudelta kantilta.
Siirtelin työtuolini viereen kevytrakenteisen kärryn, johon saan kätevästi jatkuvasti tarvitsemani tavarat. Ensimmäisen illan totuttelin kärryn läheisyyteen, mutta heti aamusta minun piti saada kääntää sen käyttösuunta niin, että pöytäpinta oli minusta poispäin. Sain näin valaisimen asettumaan itselleni parempaan asentoon. Valaisin on kirpparihankinta vuosien takaa.

Hyörin ja pyörin kärryni kanssa ja yritin selittää itselleni, että nyt on hyvä. Mutta ei, eipä ollut. Tai oli siihen asti, kun näin tämän hyllyn myynti-ilmon. Se oli ollut jo viikon myynnissä, mutta itse näin ilmoituksen vasta, kun hintaa oli laskettu. No ei paha. Olin jo muutamaa päivää aiemmin nähnyt kuvia, kuinka vanhan hattuhyllyn uudelleensijoittelu muualle, kuin sen alkuperäiseen käyttöön sai oman mielikuvituksen liikkeelle. Näin jo hyllyjä siellä, jos täälläkin. 
Nyt vain piti "myydä" ajatus miähelle, kun hyllyä piti lähteä navigoimaan.

Hattuhylly haettiin pyhien jälkeen, kun arki koitti lähdettiin taas liikenteeseen. Kepeä hylly kiinnitettiin kässykärryni päälle. Sain tästä lisätilan työvälineille ja käytössä oleville mallilehdille. Pidän hyllyn kiinteistä sivuttain kääntyvistä koukuista, joihin saan ripustettua sakset ja mitat.
Vanhan, käytöstä poistetun esineen käyttötarkoitus on mietitty tarkoin ja muutaman päivän käytössä hyväksi havaittu.

Pistelytyö etenee kukkakuvioissa, eli ei ole vielä valmis. Siirtelen sitä nyt muiden kässyjen tieltä välillä pois, mutta en piilota mihinkään. 
Ihanaa sunnuntaita teille kaikille,