Joulutervehdykset

 

Niinhän siinä kävi, että sunnuntai-iltana myöhään etsittiin viimeisiä osoitteita, lisättiin kuoriin teippiä ja kiinnitettiin joulumerkit. Joulukortit oli valmiina lähetettäväksi ihan ajoissa ja nyt oli mistä valita. Sain loppujen lopuksi valmiiksi 182 korttia. Tuleville vuosille on valmiina useampi erilainen tervehdys, joten ei väliä vaikka en ensi vuonna innostu asiasta laisinkaan.

Vaikka en useampaan vuoteen ole ehtinyt askartelemaan korttiakaan, niin jostain syystä olen ehtinyt ostamaan materiaalia ihan hyvän valikoiman. Yllätävää. Tosi yllättävää!!

Missään kohdin minulta ei päässyt mikään loppumaan. Varukseltaan ostin lisää teippejä. Ei tullut mitään katkoa työskentelyyn, mutta ei kyllä tullut mitään väsymystäkään. Lähinnä harmitti, kun oli pakko lopettaa.

Näissä ympyriäisissä korteissa olen käyttänyt tyttären jättämät CD-levyt, joita hän ei enää halunnut. Lapsen musiikkimaku on muuttunut ajansaatossa. Olin säästänyt näitä kortteilua varten, joten nyt oli hyvä aika kokeilla miten luovuuteeni taipui näihin.

Ensimmäisen kortin liimasin valmiille taitekorttipohjalle. Siinä vaiheessa minulla vasta räpsähti, että tässä ei ole kierrätystä, joten jätin lopuista korttipohjan pois. Tosin tässä kortissa tausta oli hyvä lisä, kun liimailin koristenauhan CD taustalle.

Seuraan useampaa somen korttiryhmää. Siellä näkee uskomattoman upeita luomuksia, joissa jokainen yksityiskohta on tehty, maalattu, käännetty ja somisteltu taidolla ja ajan kanssa. Itse olen näiden puolivalmisteiden käytön puolestapuhuja. Kaikilla ei ole erilaisia laitteita, eikä koneita millä itse voi tehdä. Tosin en haluaisi olla pelkkien tarrojen liimailija, mutta täytyy sanoa, että osa korteista on pelkillä tarroilla koristeltu, koska ne vaan oli niin helppoja ja nopeita tehdä. Ja niistäkin tuli oikein kivoja.

Osan näistä reikäkoristeista tein BigShotilla, jonka käyttöä jälleen harjoittelin. Erilaiset stanssit on kyllä innostavia, mutta en saanut koottua ihan sellaista korttia omilla stansseillani, jonka olisin halunnut tehdä.

Tervehdyksen kirjoitin permanent-tussilla levyn taustalle. Kierrätys on hieno asia ja nykyään ihan suotavaakin. Hyvää materiaalia on sääli heittää pois, jos sitä voi vielä mitenkään hyödyntää. Hyödynnä.

Hyödynsin mahdollisimman paljon korttipohjiani, joita oli nipuittain. Leikkasin giljotiinilla paperikoistani sopivia pohjia ja teippasin ne kiinni taitekortteihin. Kerroksellisuus oli suuri haitta punaiselle kirjekuorelle, jolla sai niputettua tervehdykset yhteen kuoreen. Valmiit tervehdykset on viety suoraan postin pisteelle.

Monen monituista kertaa sanoin miähelle, että jatkossa huomauttaa, jos olen menossa joulukorttihyllyä kohden aikomuksenani ostaa yhtäkään paperikkoa, joulutervehdystekstiä tai jouluista kuvaa. Ensin pitää saada valmiit kortit liikkeelle. Jos yhden stanssin ostaisin....

Pidin keittiön ruokapöytää korttivalmistamona. Viikon ajan söimme "salin" puolella. Hyvä, että pirtin puolellakin on käyttöä muuta kuin läpiajopaikkana. Jos keittiössä alkoi ideat loppumaan, riitti että kävin työpöytäni ääressä ja taas oli pari uutta ideaa lisää. Kuten nuo pastelliset pienet kukat alemmassa kuvassa.

Näissä iloisissa taustapapereissa on paljon väriä, iloa ja menoa. Suloiset eläinhahmot vetoavat aina.

Jos sitten toiset kortit ovat hyvin utuisia ja eleettömiä. Molempia tarvitaan. Lähettämättömien korttien sisäsivuille en laittanut vielä tekstiä. Ajattelin painaa tervehdykset leimasimella.

Joistakin korteista löytyy kakkupaperiakin. Minulla on kerääntynyt monenlaista, joten oli helppo valita mieluisia materiaaleja. Olen käynyt asioimassa ikaalislaisen Nannan Paperi ja Helmi-liikkeessä. Tänne on helppo poiketa ja materiaalivalikoima on laaja.

Hassujakin kortteja valmistui yllättävän paljon. Eniten minut haastoi siniset tai sinisävyiset kortit. Ei kuulu värisarjaani, mutta näistäkin selvittiin. Jos ennätän, laitan vielä muutaman päivityksen kolmesta erikoisesta kortista, jotka tein kaikkien näiden jälkeen.