Lomalla lomasta

MAANANTAI

Tänä kesänä menimme, jopa yllättäen itsemmekin, nopeasti kohti Vuokattia. Lähdimme liikkeelle kohti Tuuria, jossa meillä oli lyhyt tauko, jolloin söimme ja kävimme pikakävelyllä myymälän puolella. Vessatauko mennen tullen ja taas liikuimme. Seuraava pysähdys oli Kärsämäki, jossa söimme lounaan. Kolmas stoppi Kajaani, jossa teimme ruokahankinnat. Sitten olimmekin jo perillä Katinkullassa. 

TIISTAI

Tämä lomamatka tuli niin tarpeeseen, että päätin, että nyt ei suoriteta. Ollaan vain ja mennään, kun siltä tuntuu. Vesisade oli täälläkin aika herkässä ja vähensi huomattavasti intoa liikkua uimalla. Olimme menossa tutulle puutarhalle, kun näimme jo kaukaa harmaan sadeverhon. Käännyimme takaisin ja kävimme tutustumassa Sotkamon kirkkoon, kun ovet oli avoinna. Aiempina vuosina kirkko on ollut remontissa, joten emme ole kompuroineet esteiden yli.

Upea alttarimaalaus, kahdet urut, kodikas ja tilava kirkko.

Suuntasimme puutarhalle tämän jälkeen. Minulla oli kämpällä kumisaappaat, sieltä ne ei paljon jalkoja kuivattanut, joten sain talosta kumpparit, että pääsin kiertelemään kaikki näytepuutarhan kauniit näytekukkapenkit.

KESKIVIIKKO

Kävimme Vuokatinvaaralla kuvaamassa valmiin neulepeiton. Tästä on tulossa oma päivitys. 

Maisemat ovat vaaran luokkaa

Tänne tulemme takaisin, mutta hissillä.

Taitaa olla niin, että joka vuosi rinteillä rakennetaan jotain uutta. Nyt on valaistuksen uusintaa.

Ja hissituolien.

Viikon leikkokukkakimppu a'la Sotkamon taimisto

Syyssyrikkä

Sateen ei annettu haitata, minulla oli kässyt mukana ja toinen otti muuten rennosti. 

Kävimme toistamiseen Kajaanissa ihan ajan kanssa. 

Rauniolinnan korjaus oli saatu valmiiksi, joten pääsimme nyt katsomaan linnan aluetta huone kerrallaan. 

Lähellä on Suomen kaunein koti 2022

Linna on ilman kattoa, mutta osa puupalkkien päistä on näkyvissä.

Portaat on hiukan hankalat kävellä, tarkkana saa olla.

Huomaa muurien vahvuus.

Linnanrauniot on ajotiesillan alla. Vanhoista kuvista näkee, että on siinä ollut silta aiemminkin. Tosin vain kapea puusilta. 

Kajaani tarjosi vaihtelevaa säätä, yhden parturipalvelun ja hyvän kahvi- ja teetauon.

TORSTAI

Paalasmaa. Tänne olemme olleet menossa jo kahtena kesänä, mutta aikataulut ei natsanneet tai muuten innostanut lähteä liikkeelle. 

Me käymme kaksi kertaa vuodessa Vuokatissa ja otamme aina paikallisen lehden josta saamme paljon infoa alueen tapahtumista ja nähtävyyksistä. Viime talvena oli Pielisestä jokin kirjoitus, jolloin aloimme suunnittelemaan siitä yhtä kesäretkeä. Kyselimme asiasta vielä töissä esimieheltä, jonka synnyinseudulle olimme matkaamassa. 

Sille matkalle saimmekin monta kivaa käyntikohdetta, joista yksi oli Paalasmaan saaristo. Tänne kuljetaan lyhyt matka lossilla.

Lomaviikon paras ja kaunein päivä ja se näkyy kyllä kuvistani.

Näissä kuvissa pyrin saamaan horisontin suoraan. Jurpasee, kun aina kiva kuva on ihan miten sattuu. Ei se ole niin helppoa.

Pysähdyimme puskapissalle ja välipalalle. Paikka on uskomattoman kaunis ja vedenpinta tyyni.

Tavoitteenamme oli löytää näkötorni.

Saimme matkaseuraa

Pienen harhailun jälkeen olimme näköalatornin juurella. Onneksi oli kuiva ja kaunis ilma. 

Jo autolla sanoi miähelle, ettei sitten ala hannaamaan kiipeämisen kanssa, kun on tänne asti tultu sitä varten. Ilme kertoi paljon. Yrittää, yrittää...

Kyllä me yhdessä kiivettiin. Minä edellä, toinen puuskutti perässäni. Vähän hapoilla oltiin, mutta ylhäällä oli tilaa puuskuttaa. 

Tornin juurella oli mahdollisuus taukoilla, pöytäpaikka.

Polun päässä autoja.

Hyvällä ilmalla täältä näkee kauaksi. Kiikari olisi ollut kova sana. Kotona olisi ollut kahdet hyvät.

Sininen ja valkoinen

Jostain kaukaisuudesta kuului Karjalan lennoston koneiden ääni.

En millään malttanut lähteä pois. Paikka on hyvin vaikuttava, hiljaista, vettä ja lämpöä.

Matkan piti jatkua. Takaisin lossille, tervehdys lossikuskille ja kiitos. 

Pysähdyimme syömään Juukaan. Puu-Juukassa olisi ollut kiva käydä, mutta se jää toiseen kertaan. Sen sijaan kävin Pielisen Kalusteella, koska lankakauppa. Pienin ostoksin takaisin liikenteeseen, kun puhelimeen oli tullut jo ukkosvaroitus. 

Tahdoin, että käymme Kolilla, kun olimme huudeilla. Jo tienvierusparkkeerauksista saattoi päätellä, että emme liikkuneet yksin. Hyvä ilma oli varmasti vaikuttanut monen päätökseen lähteä liikkeelle samana päivänä. Hissi toimi hyvin, eikä kumpaankaan suuntaan ollut yhtä aikaa paljon menijöitä.

Puolivilli ilma, siis puolipilvinen. Kun aurinko pääsi pilvenraosta lämmittämään, oli ihan älyttömän kuuma. 

Kiipesimme ensin Akka-Kolin päälle.

Hapenottoa

Pidimme välipalatauon ja söimme mustikkakukkoja.

Vähän jännitin nousua, tai oikeammin sitä takaisin laskeutumista. Talvella tein sen osittain persmäkenä.

Pielinen

Akka-Koli

Kävelimme Paha-Kolin juurelle. Kumpikaan ei yrittänyt ylös, vaikka talvella kiipesimme.

Jatkoimme matkaa Ukko-Kolille

Otimme ensin hiukan happea ja nesteytimme.

Tänne on portaat, jota pitkin on helppo päästä kiipeämään.

Laskeuduimme kohti hotellia portaita pitkin.

Kello oli jo puoli6, kun lähdimme jatkamaan matkaa. Vieläkö me ajellaan Pielinen ympäri? 

Sitä vartenhan me olimme lähteneet liikkeelle, menoksi vaan.

Reittimme kiersi Uimaharjun, Lieksan ja Nurmeksen kautta.

Uimaharjussa pidimme lyhyen eväs- ja jaloittelutaon.

Nurmeksessa kävimme katsomassa kirkon ja puuNurmeksen. 

Ajoimme noin 450 km lenkin, jonka aikana näimme kaunista kotimaata. Upeita vaaramaisemia ja vesistöä.

Matkaneuleenani oli kaarrokeneule, jota varten purimme yhtenä päivänä yhden epäonnistuneen alkuvuoden neuleeni. Purkaminen oli helpompi tehdä kahden, kun työssä oli kaksi lankaa.

PERJANTAI

Kesämökillä on petivaatteet kuudelle, joten tilaa on vaikka tanssit laittaisi pystyyn. No, olemme kyllä tanssineet ja suunnitelmissa oli, että olisimme menneet lauantaina Naapurivaraan joraamaan, mutta se lähtö jäi minusta kiinni. 

Mutta aina voi käydä Sotkamossa. Siellä on pari pakollista käyntikohdetta, joissa on niin kiva poiketa. 

Kuten monella eri matkalla, niin tälläkin tehty päätös, ettemme laita kuin aamupalan itse. 

Kävimme syömässä Haapalan Panimoravintolassa.Tänne oli tehty terassi, mutta sitä emme nyt testanneet oikuttelevassa säässä.

Viikon lounaslista on maittava. Voi valita salaatin, keittolounaan tai koko kattauksen. Otamme sen jälkimmäisen. 

Jälkkärille ei jää paljon tilaa, mutta sehän meneekin aina ihan omaan tilaansa. Vyörymme aina takaisin kämpälle. 

Kun saimme oman uimarenkaan sulatettua pois vyötäröltä, lähdimme kylpylään. Sinne on parin minuutin kävelymatka ja alkukosteuden saimme jo matkalla. 

Miäs innostuu aina saunamaailmasta ja minä uima-altaasta. Uin pitkän aikaa kuntoaltaalla, selkä pahus on oikkuillut. 

Hotellin edessä on jälleen upeat kukkapylväät.

Olimme ostaneet maanantaina viisi kiloa mansikkaa. Tulee paljon edullisemmaksi, kuin ne pikkuroveet. Nämä säilyi hyvin koko viikon, vain kaksi heitettiin pois huonoina. 

Näillä sai väriä lättyihin

ja aamupalaan.

LAUANTAI

Ainoa päivä, kun herätyskello herätti meidät. Olimme luvanneet käydä osakasesittelyssä, eikä sopinut nukkua pommiin. Hyvissä ajoin heräilimme, teimme aamutoimet. Päiväohjelma oli hyvin vapaa tämän suunnitelman jälkeen.

Kevyt lounas omassa keittiössä ja takaisin kylpylään. Kaatosade ja lämmin uima-allas on kiva yhdistelmä. 

Kävelimme takaisin kämpille kahden pizzalaatikon kanssa. 

Minulla oli matkassa useampi käsityö. Tässä aloitin ristipistomattoa nukkekotiin. Kankaan ostin Tallinnasta viime reissulla.

SUNNUNTAI

Maisemahissi Vuokatinvaaralle kulkee kesälauantaina ja sunnuntaina klo 11-16, jos ei käy ukkonen. Kuka sieltä auttaisi pois, jos sähköt pätkii?

Jos nyt mennään, niin ehditään alas ennen sadetta. Hahhhaa! Saimme just maksettua, kun ensimmäiset vesipisarat alkoivat putoilemaan. 

Nousu ei ole kovinkaan pitkäkestoinen, paitsi silloin, kun tuntee olonsa ihan märäksi ja hissi pysähtelee ottaakseen kyytiin lisää matkaajia. 

Tästä noustessa kaivurikin näytti pieneltä.

Pyysimme ylhäälle päästyämme saada vähän käsipaperia, että saimme silmälasit kuivattua. Hitsi miten märkinä olimme!

Säärintama oli mitä oli. Kiertelimme jälleen alueella. katselimme kolmelta suunnalta näkyvää sadealuetta ja arvoimme mistä saisimme seuraavan ryöpyn yllemme. 

Kummallakin oli paksut villapaidat yllä, joten kylmä ei päässyt yllättämään.

Hissinhoitaja sanoi, että mehän kävimme jo keskiviikkona mäen päällä. Öh, niin kävimmekin. Miten ne seuraakaan turistien liikkeitä työskennellessään.

Horisonttikuvausta

Vaaralla on pieni kiva kahvila, joka sekin on saanut terassin.

Matkalla aina vähän rähjääntyy. Saimme sen toisen sateen päällemme, kun lähdimme alaspäin.

Miäs ei ollut koskaan aiemmin laskeutunut hissillä alaspäin.

Mäestä lähteissämme kävimme katsomassa kelohonkamökkiä, jossa olemme majoittuneet yhden viikon aikojen alussa, kun olemme käyneet ensimmäisen kerran Vuokatissa.

Ruokakaappien tyhjennystä 😁

...selitys

MAANANTAI

Taisimme olla melkein viimeiset, jotka poistuivat huoneistostaan. Millään olisi malttanut lähteä takaisin, kun oli odottanut tätä aikaa jo maaliskuusta lähtien. Niin, talvilomahan oli ja loppui maaliskuussa. 

Kotimatkan suunnitelmat teimme yhdellä tapaamisella ja siksi navigaattoriin tulikin ihan uusi ajosuunta. Päädyimme tielle, joka ei ollut ihan paras ajoreitti mutkineen ja töyssyineen, mutta sen ikävyyden pystyi, melkein, unohtamaan upea käyntikohde. 

Ruukintupa Jyrkässä oli huikea kokemus. 

Vesi virtasi ja pauhu oli niin kova, että joutui korottamaan ääntänsä.

Neljäntenä matkakässynä oli sukka, jonka aloitin tulomatkalla, purin kämpällä ja neuloin valmiiksi kotimatkalla. Täytyy vielä parittaa tämä seuraavalla automatkalla.

Matkalla pysähdyimme sovitusti Iisalmeen. Sieltä Jyväskylään Pandan tehtaanmyymälä, Puttipaja ja Plantagen. Pidimme vielä yhden jaloittelutauon Orivedellä, jonka jälkeen olimme kotona noin 11 tuntia lähtömme jälkeen. 

TERHI