Kevään piperrystä

Viikonloppuna on aina niin kivaa aikaa laittaa koti ihan mullin mallin, kun viikolla vain närpii paikkoja järjestykseen ajatuksella vie mennessäs, tuo tullessas. Minä saan kaaoksen aikaiseksi ihan hetkessä, mutta tälläkin kertaa se oli ihan suunnitelmallista.

Oli aika vaihtaa peikoille mullat ja viedä ne kylpyyn. Yksin on hankalaa käsitellä huojuvaa kasvia, joten kahden revimme ruukun pohjasta sojottavat juuret ja poistin hiukan multaa. Suihkukomennus tuli muutamalle muullekin kasville, kun olimme saaneet vaihdettua ruukut ja mullan. Taas jupisin, että mieluummin kesällä ulkona, kun auringon noustessa keväällä korkealle. On tämä vain niin sotkuista hommaa sisällä. 

Pirtin lattialle laitettiin suojapahvia ja sanomalehtiä. Kompostiastia ja ohileikkaavat sakset oli ihan vieressä. Surutta katkoin ja pätkin, kieputeltiin, siirreltiin ja nostettiin uusille kasvupaikoille niin suuret, kuin pienetkin purkit.

Ostin aiemmin hankitun ruåttalaisen Vittsjö työpöydän kaveriksi toisen samanlaisen. Ikkunapesun jälkeen siirrettiin molemmat pöydät yhteen ja sommittelin ruukut paikoilleen.

Peikkojen varret kiinnitettiin naruilla kattoon ja siinä ne saavat etsiä oman suuntansa, kun lopettavat nuokkumisensa. Saniaiset antavat kovimmilla paahteilla hyvän varjon sisälle. 

Muulinkorva on viihtynyt länsi-ikkunalla. Sekin sai nyt suuremman ruukun ja noston korkeuksiin. Muissa huoneissa oleviin viherryksiin ei tällä kertaa paneuduttu. Niiden aika on myöhemmin, jos niille nyt jotain pitää tehdä. Kevät ei tarkoita kaiken uusimista, vaan tarvittaessa. Kastelun hoidan edelleen viimeistään sunnuntaisin. 

Nautin kynttilänvalosta hitaissa ja hiljaisissa aamuissa. 

Ei niin pientä pintaa, ettei sitä voi viherkasvilla piristää.

Viikonlopun  aikana sää muuttui melkoisesti. Vävy oli miähen kanssa siistimässä metsää puuliiteriä varten. Lauantai oli vettä ja räntää, sunnuntai pakkasta ja aurinkoa. Siihen väliin jäi päin ikkunoita pirskahteleva lumisohjo, joka jäätyi jääkukkaisiksi. 

Tyttären valmistama lasityö käsityökoulussa vuosia sitten. 

Minun sulatustyöni. 

Nämä viherkasvit ilahduttavat makuuhuoneessa vanhan puutyöpenkin päällä ja niiden yllä olevissa amppeleissa. 

Sunnuntaiaamuna, kun tuuli kinosti yöllä sataneen lumen pihakäytävän tukoksi, näytti keittiön ikkunasta tältä. 

Terhi