Pitsiliivi

 Ennen kuin elokuun kesäiset päivät ovat ohi, täytyy päivittää tämä valmiina odottanut pitsiliivi kesäkuukausiin. Minulle virkkaus on aina ollut mieluisaa, opinhan ensin ennen koulun alkua virkkamaan ja sitten neulomaan. Muistan äidin opettaneen ensimmäiset silmukat, kun tein nukelle ruskeaa myssyä ja sitten kiireellä ulos leikkimään. Silmukoiden tanssahtelu niin koukulla kuin puikoillakin on ihanaa, värikästä ja valmista pintaa.

Olen ehtinyt pyöräyttää lankavarastoani kesän aikana pari kertaa ympäri ja ottanut esille uusien ideoiden tulvan. Lopetin jo sairauslomallani kaikki muut kädentaitolehdet, paitsi Novitan, jonka vuosimaksu on edullinen. Kuljen hyvin päättäväisesti ohi kauppojen lehtihyllyn, mutta ostan vain ne keräilykappaleet, joiden tiedän minua kiinnostavan. Kierrätin aiemmin kaikki alta 2000-luvun käsityölehdet eteenpäin ja etsin ne ohjeet ja mallit esille, joista saisin iloa ja inspiraatiota. Ja sitten, onhan meillä Pinterest! Tallennan joka päivä useita eri ideoita itselleni muistiin. Tämä on yksi niistä, minun pitsiliivini ohjekerta.

Virkkaus kulki matkassani kesäisen Suomen. Minulla oli jemmassa 6 'a 100 gramman kerää Novitan Huvila-lankaa, jotka oli helppo jakaa puoliksi minun matikalla. Tälle langalle löytyy ohjeet 2015 kesälehdestä, eli oli jo aikakin inspiroitua 😄

Koukku, 1.75

Tähän ei ole sitten mitään ohjetta, mutta kuviokerrat lukee hyvin kaaviosta.  Kuvat nappasin eilen itessein huvimajan ovelta, kun tuuli puuskasi jonkun hurrikaanin jätöksiä meidänkin pihamaalle.

Virkkasin jonoon ketjusilmukat, nousin seisomaan ja totesin hyvä! Virkkaan aina hiirenhännän verran enemmän silmukoita ja puran ne pois, jos kuvio täsmää kohdilleen tai tarvitsen ne käyttööni. Joskus teen jopa kahdesta eri kerästä, toisesta silmukat ja toisesta kerästä aloitan kuvion. Ei tarvitse purkaa ensimmäistä kerrosta, kun voi lisätä aloitussilmukoita helposti erilliseltä kerältä.

Virkkasin kaksi suoraa kappaletta. Vain pääntie erottaa kumpi on etukappale, johon tein vähän muotoa.

Olan saumat virkkasin yhteen ja siihen se lanka sitten loppuikin. Olinhan jo toki miettinyt innostukseni vallassa, että miten minä tästä liivin teen, kun lankakin tuli käytettyä loppuun.

Leikkasin yhden kirpparipaidan pääntiekaitaleen pois, en huolitellut lainkaan leikkausjälkeä, vaan pujottelin nauhan liivin sivusaumoihin ja solmin nauhan päät yhteen.

Jätin kiinnityksen aika alas, että saan pujoteltua itseni asun sisään ja kädelle jää hyvä liikkumatila. Ajattelin tämän käyvän myös pussihihaisten mekkojenikin lisukkeeksi. 

"Ajatelkaa paikkaa, jossa on aina kesä, jossa värit eivät lopu; paikkaa johon on hyvä tehdä pesä."

Kotiväki Huvila, Novita.

Samoissa väreissä meillä kukkii nyt loput puuliljat. Tuoksu on huumaava!

Terhi