Tulihan Tehtyä: Joulukuun päiviä

Jouluun valmistautuminen aloitettiin tänä vuonnakin hyvissä ajoin. Kuusi oli nurkassaan jo kuun alussa ja sai heti yllensä valosarjan. Kuun edetessä lisäilin pilkulliset pallot ja sienet.

Lähempänä joulua lisäsin meille niin rakkaat saadut ja ostetut koristeet, jotka löytyvät kuusesta vuodesta toiseen.

Ennen aattoa lisäsin vielä sinne tänne asetellut koristeet kuusta koristamaan ja näin torjuin mahdollisen vahingon, kun väkeä tulee paljon joulua juhlimaan.

Meidän kuusikoristeista suurin osa on lasisia tai painavaa seosmetallia, jotka pudotessaan eivät ehjänä pysyisi.

Ja sitten on tämä joulupukki, joka on yhteisten vuosiemme ajan koristanut kuustamme aina hyvältä katselukorkeudelta.

2024

Kun kuukausi kääntyy loppua kohden, meno vain yltyy. Tähän mennessä on jo tehty kortit valmiiksi, miähen vuoden työt on paketissa ja lahjalistat suunniteltu. On aika tehdä ensimmäinen pukkikierros ja sitä on odotettu. Niin me, kuin kohtaamamme lapset. Saimme jälleen kutsun päiväkotiin, jossa meitä odotettiin.

Kysymykset olivat nokkelia, kertomukset tosia ja hauskoja. Meille esiintyi lähes jokainen lapsiryhmä laulamalla, viittomalla tai kertomalla syksyn tapahtumiaan. Vietimme lasten kanssa hetken, josta tulee niin hyvä mieli ja poistuimme hiljaa antaen unirauhan jokaiselle. Lapsenlapsemme kertomana sisarelleen, Eemeli 2v, joulumuori, mummi, antoi hälle joulukortin 💓

Sain myös onnittelulaulun yhdeltä ryhmältä ja kun ikääni tiedusteltiin, kerroin olevani 17 v. Silmät ymmyrkäisinä lapset ihmettelivät, mutta joulupukki kertoi, että muori jättää aina yhden ykkösen, 117 v, iästään kertomatta 😂

Päikkykäynnin jälkeen kävimme syömässä synttärilounaan ja kun vatsa lakkasi pingottamasta oli kakkukahvin aika.

Nämä pipariukkokoristeiset kakunpalat leipoi Caffitella, Ratina.

Tallipihan jouluun kuuluu Lumiukko, jonka minäkin kuvasin, kun miäs jäi Suklaapuodin kassalle. Karkkikauppa on pieni ja täynnä! Juhlapyhiä ennen se on aina täynnä ihmisiä, karkkia, tunnelmaa ja karkkia. Kauppahallissa olisi pieni sivupiste, mutta Tallipihan tunnelma on aina niin kaunis kaikkine taloineen ja valoineen.

Täältä löytyy moneen makuun herkkuja ympäri vuoden. Ja palvelu on aina nopeaa ja ystävällistä.

Ennen joulua lumi peitti maan.

Kodin koristamiseen olin ajatellut panostaa pitkin syksyä, mutta jäihän se vähän viime tippaan kuitenkin. Jossain vaiheessa ajattelin, että vähemmän on enemmän, mutta nyt kun jaksan, laitan niin paljon, että koristekirstun pohja tulee näkyviin!

Ai, mutta onhan se tullut aina ennenkin =)

Nyt vai en laittanut joulukylää pitkille rataosuuksille, vaan teimme lyhyen.

Joten pieniä taloja ja Pähkinänsärkijöitä päätyi emännänkaapin hyllylle pirttiä koristamaan.

Tyttöjen kädet eivät näitä hipelöi, mutta nuorimman meno on välillä nopeaa ja mielenkiinnonkohteet muuttuvat, joten kiusauksen välttämiseksi nostettiin kaikki vähän korkeammalle.

Kaikki näyttää uudelta, kun vuosi on välissä ja järjestys on erilainen.

Vihreä lasinen Taalainmaan hevonen, Ikea 2024.

Joulunalun askareisiin kuuluvaa joulusiivousta emme tänä vuonnakaan varsinaisesti tehty. Kun kovat pakkaset paukkuivat, kannoin petivaatteet ja ohuet patjat ulos tuulettumaan. Miäs kantoi paksut patjat, kun pääsi töistä. Siivoaminen pelkkää juhlaa varten ei ole tapanamme, vaan siivoamme huone kerrallaan, kun siihen on tarve.

Puikkojen kilinä ei tauonnut kuin kahdeksi päivästä ihan syystä ja ompelukone otettiin esiin jo tapaninpäivänä, niin tuleehan sitä pölyä ja tohinaa siistittäväksi ihan jatkuvasti.

Pari päivää ennen aattoa siistin ja korjasin jälleen jouluasuni, koska aattona meillä on täysi vauhtipäivä.

Otimme oman aikamme, huilasimme ja teimme jouluvalmisteluja sen minkä saatoimme tehdä etukäteen.

Jouluaattona söimme riisipuuron, keräsimme eväät koriin ja lähdimme liikkeelle kohta kymmenen jälkeen.

Syyskuussa olimme saaneet jo ensimmäisen varauksen ja ihan muutama päivä ennen aattoa olisi pitänyt saada vielä muutama mahtumaan listalle. Se ei ollut enää mahdollista.

Meidän joulupukkikierros ilmoitettiin jo joulukuun alussa, joka sitten täydentyi vielä alusta ja lopusta, kun teimme uuden ajolaskelman.

Tämä kaikki tehdään tarkasti laskemalla käymällä ajoissa paikanpäällä. Aattona ei sössitä, ei olla eksyksissä, eikä jäädä miettimään.

Minä otan vastaan varaukset, kirjoitan nimet ja tarkennan. Miäs laskee välimatkat, hoitaa illan ohjelman, kun minä pidän kiinni aikataulusta. Tänä vuonna kaikki meni muutaman minuutin tarkkuudella, ottaen huomioon illan aikana alkaneen alijäähtyneen vesisateen ja valmiiksi tiukan aikataulun ilman ruoka- ja vessataukojen.

Olimme kotona n.12 tuntia myöhemmin hiukan nuttu tyhjänä, melko nälkäisinä ja mieli iloisena. Kun puhelimen viestikenttään tulee kuvia ja kiitokset, nähdään ensi vuonna, olemme tehneet jotain oikein.

Tänä vuonna matkasimme seitsemännen kerran aattopäivän riemuihin. Kun kysymme vanhemmilta, joko meitä on odotettu, niin lähes joka perheestä tulee vastaus, eilen jo!

Oman perheen joulun aloitimme joulupäivänä, kun väsymys kaikkosi. Entrasimme kaupan valmiit laatikot, paitsi imelletyn, teimme salaatit ja katoimme pöydän. Kodin täytti tuoksut, jotka saivat veden kielelle. Olimmehan edellisen päivän syöneet vain kevyesti hedelmiä ja juoneet vettä.

Nuorimman porukka saapui ensimmäisenä. Heidän kanssaan maistelimme juuri uunista valmistunutta saaristolaisleipää ja joulutorttuja.

Ihan peräkkäin tulivat tyttären ja vanhemman pojan perhe. Kaikkien saavuttua, alkoi meillä todellinen perhejoulu.

Kun pakastimeen unohdetut lihapullat saatiin sulatettua, pääsimme aloittamaan jouluaterian. Meille se ei ollut joulukuun ensimmäinen, kuten ei muillekaan, mutta hyvin astiat tyhjeni ja kaikki saivat jotain syödäkseen.