Ennen oli meidänkin mailla täys touhu päällä,oli sitten mikä tahansa vuodenaika meneillään.
Maatalossa oli kiirettä,pi
ti ehtiä monenlaiset syystyöt tekemään.Nykyään ihmettelen,missä välissä me käytiin navetallakin.Karjanhoidon lisäksi olimme molemmat vanhemmat vielä vieraalla töissä ja lapset oli pieniä.
Tämänkin tien yli on juoksutettu lehmä,jos toinenkin.
Kaihomielellä,vaikka onhan se syksy kaiken kauniin menettämistä ja kevät uuden alkua.
Harrastamiseen jää nykyään paljon aikaa ja monenlaista on kokeiltu.
Keramiikan ainoa valmis työ on tämä lyhty.Sateet ja pakkanen turmelivat aiemman lyhdyn ja nyt on kokeilussa oma tekemä viime talvelta.Kauniisti kynttilän valo ainakin loisti iltasella.
Viikolla pääsi kokeilemaan save
n muovaamista.Paljon uusia suunnitelmia ja kokeiluja.Teen lähinnä pihalle sopivia töitä.Pirtille en halua mitään isompia töitä.Näistäkin töistäni laitan kuvia niiden valmistuttua.Tässä kuvaa tänään ompelukoneen alle jääneestä työstäni.Voisi sanoa,ettei kiinosta vähääkään,mutta teenhän minä sen loppuun.
Miten voi joku työ olla niin vastenmielistä tehdä,mutta ahneesti odottaa lopputulosta.Ja kuitenkin kun nyt jo tiedän tästä työstäni pitäväni,niin ehkä se antaa intoa taas siirtyä ompeluksen pariin.
1 kommentti:
Voi, sinäkin tykkäät syksystä,niinkuin minäkin!:) Maatalossa kasvaneeni tiedän minäkin maatalojen syyskiireistä jotain ja lehmistä! Kyllä niin kiva lukea tätä sun blogia! Muuten lyhty on kaunis. Terkuin taas Intsu
Lähetä kommentti