lauantai 19. heinäkuuta 2008

Karkulainen

Pitkästä aikaa otin kuvaa Mollesta, vierailevasta kollista.
Suunnittelin ulkona napsivani useamman kuvan, mutta aina ei käy niinkuin suunnittelee. Tai minun olisi pitänyt olla kamerani kanssa paljon nopeampi.
Mollehan on kaupunkilaiskissa, mutta valjaissa opetettiin ulkoilemaan. Viihtyy hyvin pihalla ja nytkin jätettiin puutarhaan juoksunaruun. Vesisateen alettua kissaa haettiin sisälle, tai piti hakea, mutta tämäpä pieni veijari oli saanut itsensä keploteltu vapaaksi ja narun päässä oli kauniit punaiset valjaat tyhjinä.
Ja vettä satoi! Siinä ei auttanut muu kuin hakea kumisaappaat jalkaansa ja lähteä huhuilemaan karkulaista.
Monta huutajaa kiersi pihapiiriä ja onneksi kissa tulee jo nimen kuultuaan luokse. Kauaksi ei tainnut ehtiä, kun kukaan ei ehtinyt vielä hermostua karkurista.
Pojan tyttöystävä, kissan omistaja, sanoi jäävänsä kyllä etsimään ja huutelemaan koko yöksi, jollei Molle löydy. Ja minä olisin soittanut pojalleni Parolaan ja sanonut, että tyttöystäväsi melttoo yön pihalla, eikä anna meidän nukkua.
Mollen seikkailu päättyi hyvin, kissa juoksi läähättäen omistajan syliin ja pääsimme sisälle, kun sade loppui.
Oli meillä tyttöystävän kanssa oikein suunnitelmakin illalle, kissan juoksu oli vain lisänumero.
Olen luvannut opettaa neitiä virkkaamaan, kun hän haluaa tehdä palasista torkkupeiton.
Kahdesta kirjasta oli jo valinnanvaikeutta, minkälaisista lapuista se peitto tehdään. Kolmeen eri kuviomalliin päädyttiin. Neidillä oli suunnitelmallinen piirros ja tavoitteena oppia illan aikana yksi malline.
Minusta on mukava opettaa ja oppilaani oli kyllä tunnollinen. Monta kertaa aloitettiin ihan silmukan luomisesta ja opeteltiin laskemaan kuviosta ketjusilmukat ja pylväät.
Taitaa olla vaikein lappunen tämä ensimmäinen, kun siinä joutuu kuljettamaan kahta lankaakin samalla kerroksella ja langanjuoksut pitää saada takaa piiloon. Eikä ne yhteenvirkatut pylväätkään niin helposti kerääntyneet siihen yhteen silmukkaan.
Mutta sitkeästi neiti sen yhden lapun illalla sai valmiiksi, vaikka monta kertaa purettiin ja aloitettiin taas alusta.
Kyllä tästä torkkupeitto valmistuu.

4 kommenttia:

möhönasu kirjoitti...

Onneksi Molle löytyi nopeasti :)

Kaunis kuvio tuossa palasessa...vaikein homma on jo ohi eli tuo palasen opetettelu. Kaunis torkkupeitto tulossa :)

Anonyymi kirjoitti...

Nätti kissa, onneksi ei pitkälle ehtinyt. Haluaisin luovuttaa sinulle kesäblogi tunnustuksen bolgissani, oleppa hyvä!

Anonyymi kirjoitti...

Kaunis lappu ja kunnianhimoinen nuori neiti, kun aloittaa virkkauksen opettelun monivärisellä mallilla.

Palaga kirjoitti...

Tuo lappu on kuin koru; millainen peitto siitä tuleekaan!