Ensi vuonna uudestaan

Viikonloppu tuntuu erityisen pitkältä, kuin olisi ollut lyhyempi loma.
Sää on vaihdellut vähäisestä lumisateesta kunnollisiin sadekuuroihin. Nopea auringonpaiste ja kova tuuli, sitähän se lähinnä on ollut.
Töiden jälkeen perjantaina ajauduimme miähen kanssa teatteriin. Saimme liput, kun lipun lunastaneet eivät voineet sairaustapauksen vuoksi itse mennä katsomaan hulvatonta Luolamiestä. Jostain syystä, olisiko ollut selkeäsanainen esitys, kun miäs tunnisti itsensä niin monesta kohtaa itsensä - luolamieheksi.
Nauroimme esitykselle, se oli hauska. Unohtui viikon väsymykset ja pötsärit olivat ihan kipeinä.
Vastavuoroisesti olisi kiva päästä katsomaan Luolanainen, sinne pitänee varata vedenkestävää ripsaria tai jättää vallan laittamatta.
Teatterikäynti on aina elämys, kyllä se elokuvan aina voittaa.Vapputorille oli raahautunut sateesta huolimatta moni muukin, kuin me. Katselimme teekkareiden kasteen, nautimme annokset muikkuja ja jälkkäriksi metrilakua.
Iloitsin nähdessäni kaikki lapseni yhtä aikaa, tosin vain hetken. Vanhempi hävisi humuun tyttöystävänsä kanssa, eikä siinä ihmisvilinässä erottanut kuin nuo "vahdittavat".

Illaksi ajaduimme mummolaan, tytär halusi olla kuskina, sai ajaa koko päivän. Se sopi hyvin minulle, sain neuloa peiton paloja ja näin hyödyntää vähäistä neulonta - aikaani.


















Tänään olin aikeissa lähteä kirpparille, mutta sainkin ison lastin vanhaa, roskiin menevää tavaraa kotiin. Kiitos siskoni! En lähtenytkään mihinkään, vaan jäin leipomaan pullaa.
Kahdesta isommasta korista teen lajittelukorit kodinhoitohuoneeseen, kannellisesta lankakorin ja kahdesta muusta...no, vielä en tiedä, mutta varmasti nekin paikkansa jostain lunastavat.
Loput tavarat lajittelin jo omille paikoilleen.

Viikosta on tulossa vilkas, joka illalle töiden jälkeen on jotain menoa kirjattu päiväkirjaan.
Hyvää alkavaa viikkoa sinulle,