Helmeilevää äidilleni

Viikko sitten pääsin käymään ensimmäistä kertaa Helmi Q myymälässä Ylöjärvellä. Edellisestä käyntikerrastani on niinkin paljon aikaa, että myyntitila oli oman kodin alakerrassa.
Myymälässä on valinnanvaraa,vaikeita päätöksiä ja vieressä oli kaiken kiiltävän kyseenalaistava nuorimmainen.
Olin tekemässä ostoksia äitini koruseteille, joiden lähtökohtana oli rasiallinen helmiä. (Joka ei muista koskaan antaneensa näitä, sain viestin sähköpostiini). Muistaakseni jonkin kirjakerhon tilaajalahja.
Väripaletti ei ole ihan minua, turkoosia en koskaan suosinut.
Mietintää, ankaraa pohdintaa ja aikaa kului viikko.


















Aloitin pisimmästä kaulanauhasta, johonka tein yhden nauhan, sovittelin välillä ja mietin jatkoja.


















Siinä on montaa eri materiaalia, tästä tuli ehdottomasti tyttären suosikki, joka oli avuliaasti torsonani aamusta.Settiin kuuluu korvakorutkin, joita voi käyttää myös toisen valko-turkoosinauhan kanssa.


















Samoin rannekoru, josta saan tarvittaessa otettua ketjulenkkejä pois, jos siitä tuli liian pitkä.

















Tähän kaulanauhaan sain idean Indiskasta. Virkattu helminauha, jonka niskalenkin tein ensinnä pylväillä. Mukaan virkkailin korusiima, joihin pujottelin valkoisen ja turkoosin erisävyisiä siemenhelmiä.
Suunnittelin nauhan siten, että helmet asettuisivat hiukan eri korkeudelle.Toiseen reunaan ompelin vielä muutaman erikokoisen helmen.

Valkoista korusettiä mietin pitkään. Pöydälle jäi kasa "mormuskoita" joita en ensinnä osannut sijoittaa mihinkään.

















Aloitin siirtelemällä valkoisia helmiä nauhan muotoon pöydälle, väleihin sijoittelin tummat palat ja pieniä siemenhelmiä. Keräsin helmet kertaalleen nauhaan, mutta se jäi jotenkin tyngäksi koko nauha.

















Otin kaikki pois ja lisäilin särmikkäät helmet tummien viereen ja johan kirkastui. Tästä setistä tuli minun suosikkini.
Korvakorut.
Valkoisesta setistä tuli hyvin hillitty.


















Vielä oli jäljellä kaikki ruskeat helmet. Putkihelmet katkovat langan, joten pujottelin ne siimaan.
















Tein kaksi eripituista kaulanauhaa joita voi käyttää yhdessä tai erikseen. Pitkän nauhan saa kiepautettua kaksi kertaa kaulan ympärille, eikä vieläkään kiristä.
Molemmissa kaulanauhoissa on oma lukko kiinnitykseen. Ruskean korusetin korvakoru(t) näkyy tyttären korvassa.
Melko säännöllisin välein on yksi iso lasihelmi.

















Vielä jäi jäljelle muutama iso helmi joista tein kaksi silmukkamerkkiä neuletöitä varten. Tahi voihan ne laittaa kiinni jonkun väskyn vetoketjuunkin.














Kännykkäkin sai oman pienen korun.
Jäljelle jäi pienet pussilliset turkooseja siemenhelmiä ja suurinpiirtein saman verran ruskeita putkihelmiä, sekä tummia korunosia, joita voi vaikka ommella kinni pieniin neuletöihinsä.

Vielä jäi sen verran intoa päälle helmeilyyn, että korjaan muutaman oman koruni samalla, kun työkaluni ovat käytössäni.

















Tulin eilen siihen pisteeseen blogini kanssa, että kuvatilani loppui. Miten ihmeessä?!
Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin ostamaan lisätilaa kuviani varten, enkä näin ollen jatka toisaalla.
Neljä vuotta teidän kanssa on pitkä aika, avasin blogini 19.6. 2007.
Kiitos teille kaikille, jatketaan samoissa merkeissä. Muutamin sanoin ja monin kuvin,