Istun minä!

Minulta kysytään aika ajoin, että istunko minä koskaan ihan paikallani tekemättä mitään.

No en, jos rehellisiä ollaan. Harvemmin edes istahdan pihallakaan, jos en sitten ole syömässä terassilla. Ja jos istun hetken ns.paikallani, on minulla ainakin jokin käsityö lähelläni. Mutta en mitään tekemättömänä oikeastaan koskaan.

Eilen, kun termostaattini oli rikki ja hikeä valuen siivosin yhden kukkamaani, päätin, että tämän saatuani valmiiksi, istun virkkaamaan hetkeksi.

Kun aurinkoiset ja kauniit päivät tulivat ja sen siliän veks' menivät, niin otin tavoitteekseni siivota yhden kukkamaan / päivä.

Koska kukkamaat ovat suuria, siis täältä tuonne kaukaisuuteen, riittää yhden kukkamaan siivouksessa töitä tarpeeksi yhdelle päivälle. 

Toiseltakin suunnalta kuvattuna sama alue.

Revin ja raastoin estoitta kaikki mitkä vähänkään tuupasivat itseään pois kukkamaalta. Ähelsin ja ähisin puskasta toiseen, kitkin ja riivin. Kottarin rengas punaisena survoin täysiä kuormia kompostin ja kukkamaan väliä. Hikeä valuen ajattelin jo välillä antaa periksi ja siivota vain osan alueesta.

Uusi terassi on suunnilleen puolivälissä molempia suuria istutusalueita. Vanhan pohjan tekoa olen kuvaillut täällä. 

Pioneista ei ole jäänyt jäljellä kuin vihreys.

Ja toisella, varjoisalla puolella, veherys.

Peräksiantamattomuus taas palkittiin ihanalla lukuhetkellä, Novitan uusin lehti,

sekä virkkauksella, joka on aika hidasta puuhaa suuren liinan isoilla kierroksilla.

Mukavaa uutta viikkoa sinulle,