Villaa varjostimelle

Jotta tähän päästiin, käytiin kolmen päivän sähköpostikeskustelut ja edellisen postauksen mallitilkut.

Kaikki alkoi yhtenä yönä. Olin menossa nukkumaan, tietysti vielä vilkaisin muutaman blogin ja löysin mielenkiintoista luettavaa täältä. Kuka ilmottautuu halukkaaksi neulomaan palmikkoneulevarjostimen? Minä ilmottauduin, koska haasteita pitää aina ottaa vastaan.

Varjostimiahan minä olen tehnyt paljon, kuten varmaan olette huomanneet, mutta en ainuttakaan neulepäällistä. Olen saanut jonkinlaisen kammon niistä varjostimista, joidenka päälle on kiskaistu jokin vanha neule, kiristetty kasaan nauhalla ja ihaillen katseltu haperoa työtä. Öh, ei ole minun juttuni.

Pohjatyö on kaiken perusta.

Tähän työhön sain Ikean Jära - varjostimen, jonka korkeus on n. 17 cm, sekä kuvan mistä idea on saanut alkunsa.

Lankana on Novitan seiska.

Mittailin kaiken aikaa työtä tehdessäni neuletta varjostimen päälle. Kavennuksia tein kahdessa eri kohtaa, että sain timmin päällisen.

Uskaltauduin repimään muovisuojan valmiin varjostimen päältä ja sitten alkoikin miettiminen, ommella vaiko liimata neule?

Koska valmiissa varjostimessa ei ole liiemmin kangasta, kieputusnauhasta puhumattakaan, päädyin liimaamaan neuleen ylä- ja alapinnojen ympärille.

Paksu neule liikkui muovipinnoitetulla varjostimella, joten laitoin nuppineulat hetkeksi aikaa työhön kiinni. Ilman mitään lisäkoristuksia varjostimesta tuli kaunis. Jopa minäkin tykästyin siihen.
Valokin siivilöityy kauniisti neuleen pinnassa.

 Oli ihan mielenkiintoinen prokkis, hauska tutustua sinuun Eena.  

Seuraava haaste on jo otettu vastaan, välillä lasia. Tulenpalavia värejä.

Miäs aloittaa huomenna lomansa, kovin loppukesäpainotteisen, mutta ehkä ne lomasäät alkaisivat lämpiämään hiljaksiin.