Manhattan

 Pojan huonetta ei voi nykyiseltään sanoa ainakaan värittömäksi!
Täältä sitä väriä löytyy, ihan vaaleasta tummaan pintaan. Nuorimmainen on jo kauemman aikaa mittaillut meidän kaikkia makuuhuoneita sillä silmällä, että hän haluaa muutosta omaan huoneeseensa ja tavaroilleen joko lisätilalla tai samankokoisen, mutta eri mallisen huoneen kuin aiempi on.

 Koska emme suostuneet miähen kanssa muutokseen oman makuuhuoneemme siirrosta, siirrettiin nuorimman kamppeet tytsin tyhjään huoneeseen. Neliöitä on saman verran kuin aiemmassakin huoneessa, mutta kulku huoneeseen on eri suunnasta, jolloin se tuo kaivattua yhtenäistä seinäpinta-alaa.

 Muuttoon oli hyvä tilaisuus joulutauolla, jolloin kaikki olemme kotona. Vauhtia huonemuutokseen tuli, kun miäs ilmoitti, että ei ala tällaiseen hommaan ennen pojan kiakkokauden loppua (maalis-huhtikuu), mutta unohti mainita, että joululoman voisi tietysti viettää juurikin läpikotaisin siivotussa pirtissä ihan rauhassa.
Tartuin tähän loppulauseen puuuttumiseen ja tapettikaupan ovi aukesi nopeasti, kun poika laitettiin kiertämään mallipalojen luo.

 Mieluisa tapetti, musta-hopeinen Manhattan vetosi, enkä pistä lainkaan pahakseni pojan valintaa. Sen verran puutuin peliin, että osa huoneesta tuli jäädä vaaleammaksi. Ikkunaseinän olisin halunnut valkoiseksi, mutta yhteistuumin se maalattiin vaalean harmaaksi. Muutoin seiniin laitettiin yksivärinen keskiharmaa tapetti.
Huoneeseen on kannettu tällä hetkellä vain huonekalut, jotka ovat vielä kaukana irti seinistä. Poika pääsee tänään vasta iltamyöhällä näkemään lopputuloksen, laittamaan omat henkilökohtaiset tavaransa paikoilleen. 
Kiirellisyysjärjestyksen voinen veikata, tietsikka, tv, pelikone ja sohvanpäällinen. Loput siirtelen miähen kanssa vielä helmikuun puolella paikoilleen...

 Uuden vuoden juhlallinen konsertti tulikin sitten kuunneltua pojan huoneen ikkunanpesun ja lattianvahauksen yhteydessä. Hyvä ilma pestä ikkunoita, uudenvuoden 1. päivä. Siinä ehtii loppuvuotta kohden pesemään monet ikkunat.
Tytsin huoneen edellisestä muutoksesta ei ehtinyt kulumaan montaakaan viikkoa.

 Tänään on sitten aloitettu pojan vanhan huoneen siivousta, irrotettu tapettia ja siirrelty tavaroita pirtin puolelle, kuusen ympärille, kunnon keko.
Joissakin papereissa on niin hyvä sitko, että pysyvät vuodesta toiseen tehtyjen tapetointien jälkeenkin kiinni pohjassaan, kuten tämä 22- vuotta sitten liisteröity Walt Disneyn hahmot. 
Tämähän voiskin olla kiva yksityiskohta jättää näkösälle, kun muutoinkin huoneseen tulee jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain saatua...