Pitsituoli

Aurinko näyttäytyi tänään pitkästä aikaa hetken aikaa ja se pirtisti kummasti mieltä. Tuntui kovin keväiseltä. Illan tullessa talvi tulla puhisee suurin hiutalein, tuulen paiskoessa navakasti. Sepä ei haitanne pirtillä ollessa. 
Jääkiakko ei mennyt ihan nappiin, mutta pelit jatkuu, samoin Afrikan kukkien virkkaus. Pala silloin, toinen tällöin putoaa valmiina vieressä olevaan lasipurkkiin säilöön. Mielessäni oli tehdä lopuista langoista tyyny telkkuhuoneen sohvalle. Kyllä siihen vielä yksi sopii...
Mutta sitten näin keväisen Pentikin sisustuksen, jossa oli puutarhakalusteet laitettu esille. Se oli siinä! 
Telkkuhuoneen kapean lipaston edessä tuoli saa osakseen huomiota ja sohvalle suunniteltu pyöreä tyyny tekeytyy ajan kanssa istuinsuojaksi. Että mä olen nero!

Siihen sohvalle jää vieläkin tilaa yhdelle tyynylle.
Viikolla olen ollut lähes jokaisen vapaailtani työstämässä lasia työhuoneellani. Ihan käsittämättömän energinen olo, jonka voisin purkaa tekemällä lähes mitä vaan.
Aamulla en sentään mennyt ennen töitä leikkaamaan, vaikka heräsin jo hyvissä ajoin ennen kellon soittoa,
 5. 15.

Näissä kuvissa olevat lasit ovat osa suurempaa työtäni, jonka esivalmistelut ovat vasta käynnistetty. 
Humuni, eli vanhin poikamme, kysyi sunnuntaina jälleen kerran nähdessäni jotain tekemääni, että onks tää ny sitten hyvä?
No, en mä nyt tierä, kun harvemmin olen tyytyväinen omaan työhöni. Aina niissä jotain vikaa on, hyvin harvoin olen innoissani ja onnistunut fiilis karehtii suupielessäni.
Jäädään odottelemaan. 
Kohta alkaa päivän toinen kiakkopeli ja sitä ennen viuhahdan saunaan, jotta hyvää viikonloppua teille kaikille.