skip to main |
skip to sidebar
Kiitos!
Olen saanut teräväkielisesti kuulla olevani kiittämätön ihminen. Jos näin on, olen todella pahoillani ja pyydän kaikilta anteeksi.
Mielestäni olen kiittänyt saamastani huomiosta, kauniista sanoista, saamisistani ja siitä, että minut on otettu mukaan työyhteisöön.
Lähes jokaisen viestinne perässä lukee, kiitos sinulle tai, kiitos teille kaikille.
Olen opettanut lapseni kiittämään saamastaan lahjasta, huomionosoituksesta, palveluksesta.
Kaikesta tästä olen vanhempana saanut positiivista palautetta vuosien varrella, lapseni ovat käyttäytyneet hyvin.
Liiallinen makeilu ei kuulu minun luonteeseeni. Jos asia ei mene kerrasta jakeluusi, ei ole minun vikani, että vastaanottosi on huono, jopa heikko.
Minun tapani kiittää on varmasti tullut blogia seuranneen joukon tietoon. Käytän paljon aikaani tekemällä kiitokseksi jotain henkilökohtaista. Ostan saajan maun tai mieltymyksen mukaisen materiaalin. Suunnittelen ja toteutan ja aika usein olen jopa onnistunut yllättämään saajan työlläni.
Asiakaspalvelussa sain vuolaan kiitoksen asiakkaalta hyvästä palvelusta. Silloin kuuluu kiitos myös asiakkaalle.
Työnantaja kiittää päivän päätteeksi, tätä en odota, mutta aina se tuntuu mukavalta ja tällöin on kiva palata aamulla takaisin pitkää päivää puurtamaan.
Tällä kirjoituksella en halua provoisoida ketään, tuon vain julki oman näkemykseni ja jatkan ihmettelyä.
Kuvien kukkanen, seka-amppeli miljonakelloa, sekä surfiniaa on kiitoksena sisarelleni, joka avittaa toistaiseksi pyykkihuollossamme.
Reilu viikko sitten kotimme päällä viivähtänyt ukkonen tappoi uskollisen palvelijamme. Uusi henkiinherääminen koneelle ei tapahtunutkaan ihan muutamassa päivässä, jonka vuoksi kuljetamme arjen nuhrut siskoni koneelle.
Vuoroin vieraissa =)
" Matkalaukkuelämä" talon toisessa päässä alkaa pikkaisen kiihdyttämään vuorosanoja. Päivän pakolliset on sullottu yhteen suureen pesuvatiin ja loput löytyy mikä mistäkin. Tuttuun tapaan tarvon aamuisin herättyäni siihen läheiseen vain huomatakseni, että askelluksen on jatkuttava vielä tovin toisaalle.
Kun alan oppimaan tähän vatiin, saanen jo alkaa siirtämään kaiken omille paikoilleen.
10 kommenttia:
Minä en ole oppinut tuntemaan kiittämätöntä TeSaa.
Kiitos kun olet olemassa.
Ihanan kukan saa siskosi.
samaa sanon kun Seija, anna mieles pahoittajalle potku persuksiin ja sano kiitos, ihana sie oot vieläkin muistan kun oli niin hauskaa ja olit niin tuttu.
No voi harmitus, ikävää joutua tuollaista kuulemaan :/ En mä ole ainakaan saanut susta mitenkään kiittämätöntä vaikutelmaa, päinvastoin. Pää pystyyn, olet ihana :)
No et varmasti ole, noin ne kateelliset sanoo. Tuosta kukkamerestäkin voisi olla kateellinen :D
Ken toiselle sanoo pahoittavan sanan tai sen lauseen muodossa on mielestäni sitä itse.
Kun avasin sivusi ja näin tämän aivan mahtavan upean kukkaamppelin sain oikein leveän hymyn kasvoilleni sillä kokonaisuus on aivan ihana!
Aurinkoa ja hyvää mieltä Sinulle<3
Kiitos ja halaus<3
Ja paskan kiittämättömyys!Ihminen joka siitä venkoilee omaa huonon itsetunnon ja sysää kaiken pahan toisen niskoille.Häntä pystyyn ja tuulta päin.Kissa kiitoksella elää.sanoo äitisi!!!!!!!!!!!!!!!
Heips, mie en tiijä kuka lie pahoittanut mielesi, mut kovasti ei kannata miettiä menneitä, vaan uutta päin, matkan varrella on aina pahansuopaisia kansaakulkijoita, valitettavasti.
Sie ite tiijät kuinka mukava sie oot, kehu ja onnittele ittees heti aamulla herättyäsi: Olen mukava ja onnekas jne.....Uskotko että se helpottaa..
Terv. Anni
Zemppiä, ihana tuo amppeli =))
Kauniita kuvia kukista ja kasvihuoneeltä. Älä sinä kaikista höpinöistä välitä. Mukavaa toukokuun viimeistä viikonloppua. Onnea nuorelle parille :)
Ikävää tuollainen. Niistä ei kannata kauheesti mieltään pahoittaa.
Olen vuosia seurannut blogiasi sekä kommentoitu puolin jos toisin enkä voi sanoa että olisit kiittämätön tai edes epäkohtelias. Halaus ja kesäiloa sinulle!
Lähetä kommentti