Taimitarhalla

Minulta on jäänyt useampi vuosi väliin, että en ole käynyt yhdelläkään puutarhalla edes katselemassa tarjontaa. Tänä vuonna olen ottanut oikein aikaa käydäkseni eri tarhoilla katsomassa millä täydentäisin omia kukkamaitani. Varsinkin, kun yksi kukka-ala on melko tyhjäksi putsattu.
Kukkia! Ihania, kauniita, suuria, pieniä, hetikaikkimullenyt! Miten olen saattanut laiminlyödä tällaiset ihanat paratiisit, joissa mieli ja sielu lepää?

Nyt, kun sain ovenkahvasta "otteen", täytyisi päästä näkemään heti kaikki lähialueen puutarhat. Kesäkukkatarjonnasta en ole niinkään kiinnostunut. Ei kannata mennä merta edemmäs kalaan, kun omalta työpaikaltani voin ostaa paikkakunnan kauneimmat kesäkukat. Ja suurimmat.
Ilmahan on ollut mitä parhain uusien perennoiden istuttamiseen, viileää ja tarpeeksi kosteutta maassa.

Mieltymykseni puihin ja pensaisiin on lisääntynyt ikääntymisen myötä. Erilaisten puiden muoto, kasvutapa ja varjostavat ominaisuudet kiehtovat suunnattomasti.
Pihan nurmialaa tuskin suuremmin enään pienennetään, eli ei tehdä uusia kukkamaita.Näiden kiintiö on täynnä. Suuri työ saada tämänkin määräala mikä kukkasillamme on pihamaalla pysymään jotenkin siedettävässä siivossa.
Laskin yhtenä päivänä, että kiertäessäni kitkemässä yhden kukkamaan / päivä, pääsen kierrokseni loppuun kahden viikon kuluttua. Pienellä matemaattisella kaaviolla ehdin kitkemään samaisen kukkamaan vielä toiseenkin kertaan saman kuun aikana. 
Tykkään puuhastella, vaikkakin kulunut toukokuu on jättänyt kukkamaihin heitteilejätön merkit, kaameesti rikkaruohoa.

 Aiemmat kukkien kuvat olivat viikonlopun satoa läheiseltä kukkatarhalta. Kuvissa olevia en ostanut, mutta jotain kantaantui autoon kuitenkin.

Yksi ihanuus on jälleen komeasti aloittanut kukintansa. Pihassamme on yhteensä 26 pionia. Tätä iloa riittää siis moneen kertaan vielä kesän aikana.
Olenhan antanut ihan itse itselleni luvan ostaa yhden, korkeintaan 2 pionintaina / kesä.

Nautitaan suven ihanuudesta rikkakasvien kera,