tiistai 5. elokuuta 2014

Superhelteet

Aamuisin on jo syksyn tuntua, kun pärinä herättää vaativasti klo 3.45 ylös.
 Pimeetä! Pitänee alkaa virittelemään kellokytkimellä hämyvaloja keittiönraitille.
Siirryin toistaiseksi aamuyön vuoroon, jotta jaksaisin paremmin työskennellä ennen kuuminta päivälämpöä.
Miten en viime kesältä jaksa muistaa, että lämmin ilma on kasvarilla todella kuuma työilma? + se kosteus....
 No, viime kesänä ei ainakaan ollut näin pitkää yhtäjaksoista hellettä. 
On ihana päästä ajoissa kotiin, käydä viruttelemassa lika pinnasta ja oikaista unosille. Niille puuttuville yön unille ja herätä virkeänä aloittamaan päivän touhuja kotosalla. 
Edes kodin toisessa päässä oleva remppa ei häiritse syvää unta! Sen verran viisautta tämä ikä on tuonut, että en millään tavalla halamoi pihan lämpöön iltapäivän tunteina ennen auringon painumista mailleen. Sen jälkeen käyn pikaisesti kastelemassa ne kukat, mitä helle ei ole paahtanut pilalle.
Takapihan kukkamailla rehottaa muutakin kuin kukkivia. Rikkakasveja! Viikonloppuna teimme miähen kanssa useamman kukkamaan siistimiskierroksen. Loput sai jäädä odottamaan suotuisampia kelejä.

Nautin tästä värien kirjosta. Täysinäisistä kukkapenkeistä ja siististä nurmialueesta.
 Maalle juurtuneena iloitsen hyvin hoidetuista pelloista, joidenka keskellä kotimme sijaitsee.
Olemme miähen kanssa tyytyväisiä, että olemme saaneet pelloillemme hyvän vuokralaisen, joka huolehtii kaiken aina asiallisesti.
 Tämä kesä on tuonut paljon puutarhavieraita ja lisää on tulossa =)
 Paula Ritanen - Närhi ja hänen "assarinsa" Mirja olivat maanatai-illan odotettu pari.
Nauttikaamme kohtuudella annos aurinkoa!

5 kommenttia:

sartsa kirjoitti...

Noi pasuunat on kyllä lemppareitani. Omani sain taas vaihteeks hengiltä viime kesänä. :(

mate kirjoitti...

Kauniita kukkasia.
Enpä kadehdi Sinun työpaikkaasi☺☺

Anonyymi kirjoitti...

Onpa sinulla ollut mieluisia vieraita puutarhaa katsomassa. äiti

Sari kirjoitti...

Juu tuon iltojen pimentymisen on kyllä jo selkeästi huomannut. Yhdentoista jälkeen alkaa olla jo hyvinkin hämärää, kun vien vielä koiraa lenkille. Silloin on keli sellainen, että koirakin jaksaa. Mutta ah, miten mä nautinkaan noista pimentyvistä illoista....

Sirkka kirjoitti...

Kauniin rauhalliset maisema kuvat ja nautittavaa katseltavaa myös vieraille joista saavat hyvän mielen itselleen.