Olenko koskaan sanonut, että en neulo tekokuidusta? En ainakaan suuremmin keuhkonnut, joten voin ylpeänä nyt esitellä uusinta neulosta, jonka tupsutin lankakerän lopuista.
Kun näin tästä langasta neulotun pienen peiton Lankamaailman hyllyllä, en voinut kulkea ohitse välinpitämättömästi, vaan silmäilin keriä niin intensiivisesti, jotta olihan minun ne ostettava.
Voin aistia, kuinka ihana nukkavieru tästä vielä tulee. Sellainen joka paikkaan perässä raahattava versus.
100 % akryylia, Cewecin baby marino, jonka neulominen oli silkkaa ihanuutta.
Korinpohjaneulosta, helmineulosta, sileää ja nurjaa. Peitolla on kokoa 80 x 90.
Samaan pakettiin saa setämiäs ottaa mukaansa Tupperin viikkolahjan, pienen dinopullon =)
Vielä ehtii osallistumaan arvontaan
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Suloinen!!
Onpa kaunista pintaa! Keinokuitujen kanssa voi tulla positiivisiakin yllätyksiä; minulla on neljä vuotta vanha, Prisman aletangosta mukaan kaapattu 100 % akryylia oleva palmikkoneule. Ei oo mennyt muksikään, vaikka on paljon pidetty ja pesty.
On tosi kaunis peitto, niin söpö.
Täällä yksi hoo moilanen. Olisin halunut liittyä lukijaksesi, mutta en löytänyt kohtaa, mistä?
Autatko avutonta :-)
Ihana peitto ja pullokin on tosi hauska!
Yleensä minäkään en neulo keinokuiduista. Mun mielestä ne langat liimautuu aina puikkoihin ja neulominen on hankalaa. Tuosta langasta kyllä näki, että sitä on ollut helppo neuloa, ihanan silkkisen näköistä.
Kiitos teille.
Rouva Kivitikka, esim. blogilistan kautta.
Kiitos kommenteistasi! Paljon olet tehnyt kaikkea kaunista, langasta, lasista ym. Kaunis tämä peittokin. Hieno myös tuo jouluasetelmasi, mainio idea!
Lähetä kommentti