maanantai 23. marraskuuta 2015

Avaimenkin tuunasin

 Liimakaan ei ehtinyt kunnolla kuivua, kun nostin avaimen paikoilleen. 
Nyt on alkanut jouluttamaan. Oli saatava nostaa esille osa koristeista ja tehdä tähtivalon alle pikkujoulupöytä.

Kävimme viikonloppuna ennen lumisadetta miähen kanssa etsimässä pieni kuusentaimi. Miäs konkkasi keppiensä kanssa pitkin pellonpiennarta ja minä kannoin voitokkaana kuusentaimen mukanani.
 Koristevalikoima on nykyään niin valtaisa, että ei täydy tyytyä niihin peruspalloihin. Jos haluaa laittaa esille väriä, muoto(j)a, niin kaikkea löytyy.
 Valkoiset sulat ja höyhenet ovat olleet mukana koristeluissani jo muutaman vuoden. Näistä tehdyt koristeet ripustetaan vasta joulukuuseen, ei näin pieneen.
 Herkkyys,
 leikkisyys ja
 kauneus.
 Tontutkin ovat jo löytäneet omat paikkansa.
 Samoin saamani joulupussi. Kiitos Mari.
 p.s älä ahdistu minun innostani

4 kommenttia:

Susi kirjoitti...

Olis niin ihana tuoda jouluksi kuusi sisälle, edes pieni, mutta pelkään huomaavani omistavani koristeen jota en tiennyt hankkineeni. Kissa varmasti kaataisi koko kapistuksen. Mutta tuosta sun pienestä kuusesta sain idean, voisin hakea pihalta pienen kuusen ja laittaa sen takan päälle :)

Sari kirjoitti...

Ihanaa, että alat jo laitella joulua. Siitä innostuu itsekin! Olen suunnitellut, että olohuone pitää saada lauantaiksi pikkujoulukuntoon! Ehkä siivoan sen tänään ja makuuhuoneemme vasta huomenna. Pikku hiljaa hyvä tulee.

KristiinaS kirjoitti...

En ahdistu sun innosta, ahdistus on ihan omasyntyistä. Laitoin jouluverhon ja siitä sitt rönsysi koko huusholli uuteen järjestykseeen, täytyy siitä varmaan blogiinkin kirjoittaa. Ja jouluverho saa jo jäädä paikalleen, mitäs sitä enää kaappiin hetkeksi laittamaan.

enkulin käsityöt kirjoitti...

Ihanaa joulutunnelmaa sinulla. Kaunis tuo avain.