keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Ei mikään kodontakeskus

 Koko paikallishistoriani ajan olen kutonut mattoja joko omilla tai kansalaisopiston kangaspuilla. Kuteista ei ole ollut pulaa, mutta mitään suurempaa paloa en ole koskaan tuntenut kutomista kohtaan. 
Kahdet puut, joista toiset on työhuoneelle, toiset luhdilla, ovat saaneet olla omilla paikoillaan ilman että olisin myymässä kumpiakaan. Kudon silloin tällöin ja vähennän valmiin kuteen valtaisaa kasaa.
 Pyysin ystävääni loimen laittoon ennen pakkasten paukkumista nurkissa. Työhuone ei ole mikään lämpökeskus jossa tarkenee konttailla lattialla, jos kaikki solmut ei olekaan kohdillaan.
 Loimi on 134 cm leveä ja se pitämisessä oli miäs apuna, kun 20 metrinen loimi vääntyi loimitukille illan aikana. Minulle jäi niisiminen ja kaiteeseen laitto. 
Ans'kattoo kauanko tämäkin loimi on tässä vaiheessa, kun valmiina loimena ehti olla keväästä '12 asti =D
 

6 kommenttia:

*VEKKI* kirjoitti...

Kivaa, että sinullakin tämä kudontaprojekti. En koe myöskään, että kudonta olisi minun juttuni, mutta kun puut tulivat taloon, olihan niitä opeteltava käyttämään.
Mattojakaan en tarvitse ja viime vuonna kudotut kaitaliinat muuttuivatkin pyyhkeiksi. Tämmöistä aloittelijan yritelmiä. Kivaa taitaa olla sinullakin tekeillä.

ma-te kirjoitti...

Mun isot kangaspuut on olleet varastos varmaan muutaman kymmenen vuotta, mutta pienet pöytäpuut on työhuoneessa ja oon niilä paukuttanu jotakin☺
Sulla on nyt mukavan pituinen loimi kudottavana ☺

enkulin käsityöt kirjoitti...

Tuo loimen luonti on semmoinen ammattiala, etten edes yritä itse. Minä olen käynyt aikanaan käsityöasemalla kutomassa. Nykyisin tätäkään paikkaa ei ole enää. Alkaa kutojat olla harvassa ja kutomispaikat.

KristiinaS kirjoitti...

Siinä sitä askaretta taas riittää. Onhan se mukava kun on mistä valita kun tekemisiään miettii, siis kutooko puikoilla vaiko puilla, virkkaisko vaiko leikkaisi lasia, tai ehkä pari kukantainta pitäis mullittaa . . . ;)

Saija kirjoitti...

Katson aina kaihoten kangaspuita... Minulla on yhdet tuolla kasassa kun ei ole paikkaa niille. Joudun varmaan myymään :(

TeSa kirjoitti...

Loimenlaitto on tehty joskus ihan kahdestaan miähen kanssa, mutta parempi olla useampi käsipari mukana touhussa.
Kutominen on rankka laji, ainakin minun kropalle. Se pitää tehdä hyvillä voimin, että saa lyötyä matonkuteen kunnolla kiinni.