Kedonkukkia

Syyskuu on alkanut erittäin kauniina ja lämpöisenä, jos sitten ei lasketa niitä aamuyön tunteja, kun suhaan työmatkaa lasit huurussa. Olen jo yhtenä aamuna raapinut jäät etulasista ja odottanut ajomiähen sairasloman päättymistä!

Lämpöiset ja kuivat päivät kannattaa hyödyntää. Mattopyykkihän on ihan parasta, kun puhtaan pinnan näkee siinä tehdessään. Nyt vain minä tsuippailin kännykkäni kanssa pitkin poikin rantamaisemaa, kun miäs lutrasi yhden maton puhtaaksi. Hah, mikä työnjako.

Kunnan maalaituri on hyvä ja simppeli paikka käydä pesemässä mattojaan. Samalla alueella on veneenlaskupaikka. Virtaava vesi on puhdasta ja aivan lähellä on uimaranta.

Täällä on kiva käydä ihan vain käymäseltäänkin. Paikka on siisti ja rauhallinen.

Vesi kimmelsi, kuin helteisenä keskikesän päivänä. Tänä vuonnakaan ei tullut käytyä kertaakaan uimassa.

Vastarannalla viljavat pellot.

Polun päässä on kaunis istuinpaikka. Yleensä käymme syömässä siellä eväitä, jos pesemme suuren määrän mattoja. Tämä käynti oli enemmänkin seuraneitinä käyskentelyä, joten eväitä ei otettu mukaan laisinkaan.

Samalla ajolla kävimme pellolla, eikä ihan millä tahansa pellolla vaan maisemakukkapellolla, jolla on kokoa ja näköä. Tässä mimittäin kasvaa monen monta kukkaa.

Hämeenkyrön facen kuntasivuilta löytyi teksti, jossa kerrotaan mitä kaikkia lajikkeita tänne on keväällä kylpästy; kruununpäiväkakkara, kesälemmikki, maloppi, öljypellava, malvikki, pioniunikko, silkkiunikko, opiumunikko ja hunajakukka. 

Katsotaan tunnistanko kaikki.

Opiumunikko

Malvikki ja ruiskukka

Pioniunikko

KESÄ!

Maloppi

Aivan kaikkia en ottanut lähikuvaan.

Tästä saa hiukan käsitystä kuinka suuresta pellosta on kyse. Toki sitä jää taakseni, sivuille ja toisaalle, mutta on mistä poimia.

Kruununpäiväkakkara

Pelto on ihan kiinni 3.tiessä.

Kotiin kerättiin unikoiden siemenekotia, joista opiumunikoista kerätyt on suuria ja näyttäviä.

Punasävyiset leikot ilahduttaa sekä vessassa, että pirtissä.

On hienoa, että kukkamaisemapeltoja on aina vaan enemmän ja enemmän viljelyssä ohikulkijoiden ja kuntalaisten ilona. Mukaan pyydetään ottamaan omat sakset, ettei kukintoja revittäisi juurineen. Näin ne jatkavat kukkimistaan myöhäiseen syksyyn asti.
Samalla, kun keräät kimpun itsellesi, ilahduta myös niitä, jotka eivät pääse itse enää poimimaan omaa kimppuaan.

Kaikki rotot samaan kuvaan :)