Kuvakehystä oli ajanhammas nakertanut niin, ettei kuvat pysyneet enää kohdillaan ja suojamuovi kuvan päällä oli ajan ollen tummunut.
Kävimme tekemässä kehyksen noudon ja sain kuulla, että tämä on jokin huutokauppaostos enkkulasta. Sen taustalta löytyi pienen pieni lappu langanpäästä ja ystävättäreni teki suomennoksen, Ihana maalaus, edvardianaikainen lady. Juu, ei tullut minun kuvaani, kun pitäisi ensin löytää edes sisäinen lady.
Huomaa, lapsilla oli neulomani paidat yllä. Taisi olla jokaisessa kerhokuvassa ja vielä monessa koulukuvassakin ainakin alaluokilla.
Piirsin lasin ääriviivat kuvaan ja leikkasin ylimääräiset pois. Kuvasta ei näy, mutta lasi on ulospäin pullea. Eli ei ihan tätä päivää.
Tyttären ja nuorimman kuvan vaihdoin tyhjään helmikehykseen. Harvoin tuon nuorimman suu on ollut noin viivana =)
Tähän kuvakehykseen laitoin taustalle eteisen seinätapetin. Jämistä on moneksi. Kuvassa on humu hiukan vajaa kolme vuotias, tytär 4 kk.
Niin ne valloittavat pikkumukelot ovat aikuistuneet, kuvamuistot käyn pyyhkimässä pölystä.
Mainittakoon, että tytär ja humu ovat yksityisyrittäjiä, nuorin liikkuu etelä-Suomen ja keski-Suomen väliä työnsä parissa.
Vaarinkammarissa leivoskestit jatkuvat. Mailegin leivokset ja astiat vetoavat hiukan vanhempiikin tyttölöihin. Kröhäys!
5 kommenttia:
Jännä juttu, että mullakin kehyksen ovat juuri nyt ajankohtaisia. Tein joulupukille taulun juuri ulko-oveen, mutta suurin intohimo on ollut metsästää 50-60 -lukujen vanhoja metallikehyksiä. Halvimmat ovat maksaneet 50 senttiä 😁
Joskus onni osuu kohdilleen. Näissä kuvissa kehyksen koko vaikutti. Joskus pitää etsiä pitkän aikaa löytääkseen oikean koon.
Vuosikymmenten takaisissa kuvissa näkee varmaan tarkemmin yksityiskohtia myös lastenlasten ja vanhempiensa näöissä.
Paljon ihania kuva-muistoja.
..nuo herkku-herkut..vetoaa tälle mummo-iässä olevaanki;))
Mukavaa pyhäpäivää!
On kyllä näköä niin monen sukupolven edustajiin, että huomaa omenan jne...
Ihanaa syyskuun iltaa teille kaikille.
Lähetä kommentti