Katinkulta

 Lomalla tehty reilun viikon lomareissu  on saatu päätökseen. Peppu kiittää, kun pääsimme kotipihaan myöhään illalla. Taas on "reppu" täynnä uusia kokemuksia ja kauniita maisemia, että jaksaa ihmetellä tätä kotimaan kauneutta pitkän aikaa. Ensi kesälle tuli jo lista mihin mennään, kun tämä variannttien määrä ei rajoittaisi niin kulkemista. 

Instragrammin ja facebookin puolelta moni on jo huomannut, että lomamme Sotkamossa, Vuokativaaran juurella, on ollut kesämatkamme kohteena. Paikka on tullut tutuksi muutamilla käyntikerroilla, mutta vieläkin on paljon nähtävää ja koettavaa. Puolen vuoden välein lomaillessamme samassa paikassa yövymme aina eri asunnossa. 

Kesäpaikkamme on Golfharjussa, josta taas saimme seurata aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan pelaajien kokoontumisia ja alkulyöntejä.

Suuri parveke on juurikin harjun suuntaan, suojassa liikenteeltä. Tänne ei kuulu mitään ylimääräistä ääntä, jos nyt ei lasketa oman elämänsä pavarotteja, joita löytynee jokaiselta kesäpaikalta. 

Meidän asuinnaapurit on niin hiljaista porukkaa, että välillä oma puhe kuulostaa liialliselta. 

Pasuunankukka

Asumme ovet avoinna aina, kun olemme paikalla. Aamusta iltaan saa ilma virrata ja lähes kaikki ruokailutkin nautittiin terassin suojassa. 

Ruokailusta mainittakoon, että ensimmäisen kerran koskaan, emme tehneet yhtäkään ruoka-annosta viikon aikana, vaan nautimme joko noutoruuan, tai puolivalmisteen. Tämä oli ihan tietoinen valinta tälle kesälle. 

Tsinnia

Teimme mukavia pieniä päiväretkiä lähiseuduille, jossa söimme ja vietimme hetkiä uusiin paikkoihin tutustuen. Koska tämä korona nostaa jälleen päätään, vältimme jälleen massakokoontumisia. Olemme molemmat jo saaneet tuplarokotteen, mutta silti ja siksi olimme hyvin varovaisa valitessamme kohteet mihin mennään.

Daalia

Yksi upeimmista paikoista oli jälleen kerran Sotkamon Taimisto, jossa Maarit jo odottelikin meitä käymään. Pihalla on paljon nähtävää, monta kaunista näytetarhaa, joista saa käsityksen kukinnasta ja perennojen koosta. 

Alppipiikkiputki

Perhospuutarhuri kasvattaa nimenomaan perhosia ja pölyttäjiä houkuttelevia kukkia, joita on hyvä lisätä omaan puutarhaansa ihan tietoisesti. Meidän mukaan lähti taas muutama kassillinen taimia. Pyysin ottamaan mahdollisimman pienet taimet, että saadaan ne ehjinä kotiin, eikä minun tarvinnut kastella niitä laisinkaan. 

Kimalaiskuorianen

Olisin halunnut kerratun salkoruusun, mutta ne oli kaikki loppu. Ensi kesäksi oli kasvussa uusi erä.  Valkoinen ja vaaleanpunainen on kyllä ihastuttavat, 

mutta ei tämä keltainenkaan hullumpi ole. 

Näiden kasvutapa, ylväästi pysty, saa ihastelua osakseen.

Täällä on nähtävissä kesäkukkien kylvöniittyjä, upeita perannaistutuksia. Erilaisia muurattuja kasvupaikkoja ja niissä mahtavia kasvustoja. On mukavaa, että miäs nimenomaan sanoi, että mennään käymään. Ja se, että meitä odotettiin tulevaksi. 

Daalia

Lomalla ei aina paista aurinko. Jo menopäivänä saimme tuta, mitä hellejakson päättyminen tulee olemaan. Saimme matkalla sellaisen vesiryöpyn eteemme, että ajoimme hetkeksi tien syrjään odottamaan suuremman sadealaueen hiipumista. Illalla, nukkuumaan mentyämme, alkoi sen päiväinen ryske ja pauke, kun ukkonen jymähti päälle. Sen jälkeen menikin monta päivää auringonpaisteessa.

Meitä ei sinänsä sade haitannut, vaikka kastuimmekin muutaman kerran. Vietimme niin lomalaista, ettei olla koskaan oltu niin etelänveteliä =) Hellepäivänä en edes suostunut lähtemään mihinkään. 

Ihastelin sekä alueen, että eri paikkakuntien valtavia ja näyttäviä kesäkukkaistutuksia. 

Katinkullassa on useampi suuri istutusryhmä, joista tässä pääkasvina kanna. Daaliat ja suklaakosmos täydentää kukkivina, muratti vihertää.

Daalia

Diana

Suklaakosmos

Sitten on nämä kukkatornit. Voi morjens!

Itse olisin valinnut tuon kelta-punaisen miljoonakellon tilalle hiukan värikkäämmän kukan.

Kaidelaatikoissa ja amppeleissa myös näyttävyyttä.

Pelakat, maahumala ja vaaleanpunainen viuhka.

Parvekenäkymä golffaukseen. Pelaajien jutustelu ei liiemmin kuulu, huoltokoneiden kylläkin. Kaikkeen tottuu, eikä mikään häirinnyt niinkuin naapurin grillin toimimaton virtanappula. Käytä sytkää!!

Viime reissulla humu vie minut olutpanimoon ja nyt minä vein miähen.

Katsoimme netistä ruokalistan ja osoitimme sormella, tossa! Tänne ei ole Katinkullasta kovin pitkä matka ja tämäkin on näitä kivoja löydettyjä kohteita. Ruoka on hyvää. Emme pitäneet kiirettä ruokaillessamme. Saimme pöytiin tarjotut annokset, alkusalaatit haimme itse.

Ympäristö on upea. Pihapiirissä on pieniä mökkejä, joissa voi yöpyä. Miäs teki harkitut olpposostot, kun keväällä jäi humun listalta tietty merkki saamatta.

Juurikaan ikinä emme näe tuttuja näillä matkoillamme, emme nytkään. Jos sitten ei julkimoita lasketa tutuiksi. No, lasketaan ne, kun he tulevat useammin nähdyksi, kuin "ne" tutut. 

Haapalasta kuvattuna Vuokatin rinteen huippu.

Matkalla, mennään sitten tätä tai tota kautta on ne tietyt pysähdyspaikat, lankakaupat. Miähen vuoksi joudumme pysähtelemään usein ja mitoitetaan matkateko sen mukaan, kun kerralla voi istua paikoillaan. Lankakaupoista Jyväskylän Titityy on helppo poiketa. Islanninvillaa oli hyvin saatavilla. Kun olin tehnyt käynnistä päivityksen, tuli kaino pyyntö yhdestä väristä. Yritin etsiä tuota puuttuvaa sävyä useammasta kaupasta, mutta en sitten saanut, kuin tämän yhden vaaleansinisen Sotkamosta. Se jätetiin vielä iltamyöhällä matkalla jonnekin.

Itse löysin juurikin ne värit, joita halamoin ja saan tehtyä vielä muutaman neuleen meille molemmille syksyn tai talven aikana.

Keilaamisesta on tullut meille puolen vuoden välein se hetki, kun periksi ei anneta vaikka rata olisi ihan kiero =) 

Ei se ole, mutta jostain syystä rännit tulee aina niin tutuiksi. Keilauspaikkoja on kaksi, joista olemme käyneet aina tässä yhdessä ja samassa paikassa. Tällä kertaa valitsimme hohtokeilauksen.

Voi veikkoset, että on kiva pelata, vaikka käsitukikaan ei tuo sitä mukavuutta käsitellä palloa. 

Itse keilaan 10 kg pallolla, miäs 15 tai 16 kg. Tekniikkaoppia ei ole koskaan käyty, mutta taidot on parantuneet huimasti sitten alun, jolloin jouduin vammojeni vuoksi pyytämään reunakorotuksen. Nyt pallo pysyy radalla, pallossa on melkoisesti kierrettä ja loppu onkin luettavissa taululta. 

Jaksoimme pelata 1, 5 h, ja yö olikin sitten yhtä buranaa!

Vuokatti on liikkuvien ihmiset harjoitus- ja kilpailupaikka. Täältä tulee paljon urheilusuorituksia ja kilpailuja. Meillä on meno hillitympää. Miäs teki yhtenä iltana pitkän pyörälenkin ja minä lähdin toisena mukaan. Päädyimme jäätelötiskille =)

Uskaltauduimme kypylään, eikä siellä ollutkaan ihan kamalasti väkeä. Savusauna ja uinti oli kyllä nautinnollista.

Sunnuntaina saa herkutella 

Matkassani oli useampi käsityö, jotka valmistui viikon aikana. Näistä tee omat päivitykset. Kuten myös muista kohteista, joissa reissullamme kävimme,