sunnuntai 29. elokuuta 2021

Loppukesän puutarhakierros

 Muutamana aamuna on jo saatu kokea kesäaamujen katoava lämpö. Pakko laittaa hansikasta käteen ja kaulahuivia nassulle, kun kylmä pakkaa takin alle. Vielä ei olla halla-aamuissa, mutta kannoimme jo kaikki sisäkukat takaisin pirtille. Kesä on tuntunut pitkältä, mutta toisaalta. Se meni nopeasti. Nyt nautitaan alkusyksyn lämpimistä, aurinkoisista päivistä.

En ole varsinaisesti aloittanut vielä puutarhan syystöitä, mutta poimin taas talteen unikoiden siemenkotia ensi kesän kylvöihin. Kuivuessaan nämä on ihan siistejä, ei pöllytä, eikä helposti aukea. Siemenpallukan vihreys katoaa n.viikossa.
Poimin saippuakukkia, niin kauniin hempeitä ja vei ne samantein ulos kukkimaan. Mikä mahdoton määrä öttiäisiä! Olen sitä mieltä, että kesäkukat ulkona ja leikkokukat kaupasta. Tämäkin perenna on vallannut kukkamaassa ison alueen, lähinnä kaatumalla muiden päälle.
Heinäsirkkojen sirinä on jo vaiennut. Vielä saattaa lämpimänä päivänä nähdä muutamia, mutta nekin pomppii pikaisesti edeltä pakoon. Terassin ovella oli yksi yksilö pyrkimässä sisälle.
Olen poiminut punaisia viinimarjoja heinäkuun alusta alkaen. Pakastan marjat kokonaisena, mutta en terttuina. Tuoremarjat poimitaan suoraan puskista puuron ja jukurtin lisukkeeksi. Sato on ollut tänä vuonna ihan valtava! Minulla on edelleen poimimatta reilun neljä puskaa. 
Viljojen puinnit on lähipelloilta ohi. Sade jaksottaa työskentelyn. Viime viikkoina vettä on tullut niin paljon, että pihatöihinkään ei ole ollut mitään asiaa. Kahtena päivänä vesimittarin lukema oli 45 ml ja se rikkoikin kunnan runkovesiputken.
Puista pudonnutta satoa on kannettu pihanperälle. Raaka omena ei maistu hyvälle, mutta pakko on sitäkin hetki pureskella. Onneksi puissa on vielä kypsyviäkin, kuten päärynää. 
Leikkasimme viikolla vielä yhden omenapuun, lähde tai jää periaatteella. Puu kasvattaa jatkuvasti vesiversoa, leikkaan sen sitten keväällä, kesällä tai syksyllä. Se on niin kauhea pallo, ettei tuota juurikaan mitään. Annoin sille nämä kaksi vaihtoehtoa ja nyt katsotaan miten se selviää talvesta. En ollut mitenkään helläkätinen.
Suurimmassa osassa kasvustoa on jo heinäkuussa ollut syksyn sävyt. Huomasin, että pieni särkynytsydän delas, mutta sateiden jälkeen aloitti uuden kasvuston, kuin kevät olisi toistamiseen.
Kurpitsa ei ole tuottanut tänä kesänä edellisvuosien tapaan juurikaan mitään. Kasvusto on suuri, mutta odotellaan nyt pakkasiin asti. Tämäkin yksilö kasvaa ihan etuovella, kiitos miähen, joka kylvi rikkoontuneen housuntaskun kautta näitä jyviä pitkin pihaa. 
Maitolaiturilla huovinkukka
ja daalia. 
Suuri, näyttävä kukinto pysyy hyvin pystyssä ohiajavien autojen ja koneiden pyyhältäessä ohi.
Lisää sipulikukkia.
Pysähdy hetkeksi, anna sen laskeutua ja kuvaa. Tämä on ollut oikea perhoskesä.
Salkoruusu

Sinipallo-ohdake
Vielä kukkii sitkeimmät unikot
Hortesia
Vielä on aikaa tehdä uudistuksia ensi vuotta ajatellen. Meillä oli eilen kaivuri useamman tunnin tekemässä muutoksia pihaan. 


4 kommenttia:

Puikko, koukku ja ompelukone kirjoitti...

Hienoja kukkakuvia. Tuo heinäsirkka tosin on kuin jostain tieteiselokuvasta.

Sartsa kirjoitti...

Mitähän kummaa siellä ensi vuonna taas tapahtuu 🤔

Saija kirjoitti...

Taitaa olla syksykin kiireistä aikaa kuten kevätkin! Tuo kukkalavuaari on ihana.

TeSa kirjoitti...

Kesän pihatyöt on olleet tauolla pidemmän aikaa, mutta syksyn tullen ahkeruus on ilomme.
Kiitos teille.