Joskus päätin, että en halua elää vetämällä ikäviä muistoja perässäni, mutta on välillä hyvä miettiä mistä meidät on tehty. Aina ei pelkkä kova tahto riitä, vaan on otettava apua sieltä ja täältä. Kerättävä itsensä kasaan kerta toisensa jälkeen ja nautittava niistä hetkistä mitä eteen tulee. Olen pyrkinyt olemaan positiivinen ja tunnistan heikkouteni. Mitään en ole saanut valmiina eteeni, vaan tehnyt töitä saavuttaakseni olemassa olevan.
Nautin asettamieni päämäärien onnistumisista ja yritän miettiä miten siihen olisi voinut päästä vieläkin paremmin. Olen hätäinen ja haluan saada kaiken valmiiksi hyvissä ajoin turvallisesti, vähin elein ja asiallisesti. Tekeminen saa minut unohtamaan kivun ja sen, että kaikki ei ole aina ollut mahdollista.
12.2. 2007 kohdallani kaikki muuttui. Eilen siitä tuli 15-vuotta täyteen. Tapaturmat on ikäviä asioita ja työssä tapahtuva vielä ikävämpää. Kiire, huonosti sijoitetut materiaalit, liukkaus ja epäkäytännöllisyys saa minut aina miettimään asioita itseni ja muiden kannalta uudestaan. Pysähtymisen paikka, kun joudut koko ajan siirtelemään materiaalia saadaksesi jotain. (Ehkä) olen se kukkahattutäti, joka kulkeissaan huomauttaa miten asioiden pitäisi olla.
Suurimman osan ajastani pidän työstäni, näistä kaikista mahdollisuuksista joita saan tehdä. Huolellisuus kuuluu työnkuvaan, ja välillä tulee palautetta epäonnistumista, olen kuin kaulimella päähän! Aina joku pudottaa, jos luulet osaavasi jotain tosi hyvin 😏 Tästä ei voi aina syyttää itseään. Selittäminen kuuluu asiaan ja selitysten määrä on vakio. Raskas työ ja jatkuva liikkuminen tuo päivään askelia ihan mahdottomasti. Juurikin puuskahdin, että tämä on yhtä kävelemistä, kun materia on hajallaan, eikä mikään tule valmiiksi työpisteelle.
Kun päivän työt on tehty, siirrytään illaksi opiston tiloihin, jossa olen saanut opettaa pian 10-vuotta. Ohops!
Mites se aika rientääkään. Olen opettanut kuudessa eri toimipisteessä ja oppinut tuntemaan monilahjakkuuksia ja taitavia tekijöitä tänä aikana ihan mahdottoman paljon. Jos kaudessa opetan keskimäärin n.30 henkilöä, voi laskea nopeasti miten monta uutta kurssilaista olen kohdannut työni puolesta tänä aikana.
Minulta kysyttiin hiljattain, että miten jaksan kohdata aina uusia henkilöitä. Hyvin. Opettelen heti heidät nimeltä ja pyrin luomaan helposti lähestyttävän suhteen, jolloin kurssille on mahdollisimman helppo tulla, vaikka tekniikka on uusi.
 |
| Kuva Ulla Tujula |
Lasi on materiaalina tekninen oppiaine ja se haastaa oppimaan aina uutta ja uudestaan. Itse haluan pitää tämän tekniikan hallussa ja tarjoan kursseja niin kauan, kuin kurssilaiset jatkavat ilmoittautumisia. Minulla olisi mahdollista pitää kursseja myös kotona, omassa työtilassa, mutta en ole harkinnut sitä ainakaan vielä.
Tänäänkin käyn vetämässä lasiin muutaman jäljen, kunhan saan päätettyä mitä työtä jatkan. Sulattaminen on tällä hetkellä monelle mieluinen työ, joka ei vaadi liian montaa työvaihetta. Tämä tekniikka tulee olemaan tänä keväänä pääasiassa iltakurssien kohdalla.
 |
| Kuva Ulla Tujula |
Sunnuntai onkin ollut penkkiurheilijan unelmapäivä, kun ensinnä aamusta katselimme miesten viestihiihdon, 4 x 10 km ja heti perään miästen kiakon Suomi-Ruotsi, 4 - 3.
Välillä täytyy lähteä liikkeelle ja kerätä huominen työkuorma valmiiksi autoon.
Neulominen on hyvää vastapainoa sekä fyysiselle, että sosiaaliselle työlle. Opettaminen on kohtaamisia, jatkuvaa yhdessäoloa ja erilaisten haasteiden ratkomista. Neulomalla pääsen sellaiseen tilaan, jossa nautin silmukoiden tanssahtelusta, hiljaisuudesta ja valmiin pinnan synnystä. Materian pehmeys on helposti hallittavissa ja olen ikuisesti kiitollinen, että olen voinut jatkaa ja jakaa kädentaitoja eteenpäin.
Lopuksi teille kaikille, hyvää ystävänpäivää 💗
Terhi
7 kommenttia:
Ihanaa, että olet saanut kouluttautua uuteen ammattiin. Onneksi kohdallesi osui lääkäri, joka ei vaan kirjoittanut eläkesuositusta, vaan näki pidemmälle. Nyt voit nauttia sekä työnteosta että neulomisesta.
Sulla on aina,ihan aina ollut monta rautaa tulessa ja tulee varmaan olemaankin. Tuokin lasityö on sanoinkuvaamattoman ihan.
Hyvin taas kirjoitit, ja muistelit ja nykyaikakin tuli esille.
Hyvää ystävänpäivää Sinulle ja kiitos pitkäaikaisesta ystävyydestäsi.
Hyvää ystävänpäivää!
Hyvää ystävänpäivää sinullekin! Kuvasit neulomisen rentouttavaa vaikutusta juuri kuten itsekin sen ajattelen ja tunnen :)
Hyvin positiivisen ja touhukkaan kuvan olen sinusta saanut. Ikävä kuulla, vastoinkäymisistäsi. Minullakin harrastukset ovat iso voimavara.
Kaunis kiitos teille kaikille!
Lähetä kommentti