keskiviikko 30. lokakuuta 2024

Vaaleanpunainen pöytä

 Nyt kun olen paljon kotona, jatkuva siivoaminen ja sisustaminen ei oikein nappaa. Kun on paljon poissa kotoa, harmittaa ettei oikein ehdi tekemään mitään. Turhautuminen ja sellainen väsynyt ikävä painaa harteita kasaan ja siitä huolimatta pää pysyy pinnan päällä. 

Miäs satutti sormensa ja oli viikon sairauslomalla. Jotenkin en meinaa saada sen enempää valmiiksi kun hän on kotona, mutta eihän meistä kukaan saa tätä maailmaa valmiiksi täällä ollessaan. Riittää, että olet sellainen kuin olet. Sain kuitenkin kakistettua ulos, että ei toi ompeluhuone oikein siistiydy, jos ei sinne hommata konepöytää. Kaksi konetta on ollut lattialla yli hypittävinä jo pidemmän aikaan ja varsinkin tämä husse täytyisi saada hyvän ja tukevan pöydän päälle. Koneitahan minulla riittää, mutta miksi ei, jos niille on käyttöä. Vain inspiraatio puuttuu. Onneksi nuoret käyvät meitä katsomassa ja tuovat välillä sylillisen tuliaisia, korjattavat vaatteet. 


Samalla istumalla, kun sanoin, ettei se työhuoneessani oleva työpöytä taida saada maalia pintaansa kummaltakaan, niin että jospa minä katsoisin mitä lähialueella olisi tarjolla. Ei aikaakaan, kun olin jo näpytellyt parit pöydät ja päädyttiin sitten tähän vaalianpunaiseen kokonsa puolesta. Se kun oli toista lähempänä, niin hakumatkaan ei mennyt paljon aikaa.
Ikealainen, Falkhoiden työpöytä on melamiinipintainen. Siinä on kivat metallikoukerot ja hyvä istumakorkeus. Niin ja väri! 20 €
Kun seuraavana aamuna sain tajunnanvirran toimimaan, olin jo mielessäni sisustanut konepöydät sopivasti yhteen niin, ettei huoneesta täytynyt kuin kantaa hetkeksi materiaalia ulos ja pöytä sisälle. Nämä sopivat täydellisesti toisilleen. Singer jäi ikkunan eteen siksi, kun siinä on moottori oikealla lähinnä pistorasiaa. 
Materiahyllyt jää helposti käytettäviksi molempien pöytien päädystä 
Kangaspalat muistuttavat, että voisi piirrellä kaavat.
Helposti löydettävissä.
Silityspiste jäi vielä tähän huoneeseen. Siirsin sen jossain vaiheessa kodinhoitohuoneesta pois, kun kasattiin vaaterekki tähän tilaan. Saan yhdellä silmäyksellä katsottua asuni, silitettyä ja menoksi. Täytyy välillä muuttaa käytänteitä, ettei jalkapohjista jää monttu samaan kohtaan. 
Nostin vanhan vanerisen ompelukonelaatikon nalleineen työpöydän kulmaan. 
Kierrätysvarjostin oli pölyn peitossa, kun noukin sen valoon. Hetken hönkäilin kuistilla ja taas loistaa!
Ilonpisaroita ja iloa tekemiseen. Nyt olisi jo jonossa koneille töitä, joten niistä sitten myöhemmin. 
Terhi

5 kommenttia:

enkulin käsityöt kirjoitti...

Kivan ompelupisteen sait ja varmasti on toimiva.
Minulla ompelukone on makkarin nurkassa ja kannan koneen keittiöön kun rupean ompelemaan.

TeSa kirjoitti...

Kiitos. Just sen keittiönpöydän vuoksi halusin toimivan ompeluhuoneen, ettei täydy raahata koneita huoneesta toiseen.

Sartsa kirjoitti...

Tuohon pöytälamppuun kiinnittyi huomio jo ekasta kuvasta. Se on tosi kaunis.
Järjestys on inspiroivaa. Tavarat ovat helpommin lähestyttävissä ja on tilaa toimia.

TeSa kirjoitti...

Kiitos, järjestyy pysyy vain silloin, kun en tee mitään. Sen jälkeen alkaa armoton kaaos 😄

Puikoillanikin kirjoitti...

Nyt on oikein käytännöllinen työpiste. Pöydän alla olevat koukerot ovat käteviä, kun niitä voi hyödyntää johtojen kiinnitykseen. Toki on innostavampi ryhtyä toimeen, kun olosuhteet ovat kunnossa ja käden ulottuvilla.