Liukasta laskiaista

Viime yönä on tuuli ulvonut nurkissa ja leikittänyt lumihiutaleita.
Kävin päivän valjettua ottamassa muutaman kuvan pihalla yöllisestä myrräkän jäljestä.
Etuovesta ei pääsyt aamulla kunnolla ulos, lapiohommiin ja ovi aukesi.
Määrällisesti lunta on vähän, mutta sekin aina väärässä paikassa. Vai onko sittenkään?
Ei tarvitse leikellä ikkunoihin silkkipaperista lumihiutaleita. Nuoremman pojan ikkunasta on jäänyt pienen pieni tirkistysreikä, josta kävin katsomassa meidän roskiksen paikkaa. Tuuli on joskus ottanut ison harmaan jäteastian mukaansa ja riepotellut sitäkin. Olisi tosi ikävää löytää tieltä tällainen iso astia.
Varis kyyhöttää roskista suojaavalla aidanteella hiukan lunta siivillään-eli kaikki oli paikoillaan.
Nyt on neuleissa valmistumassa punaista palmikkoa.Seiska veikasta valmistuva neule meinasi saada minut näkemään punaista. Kerrankin ihan valmiista mallista ajattelin toteuttaa jotakin ja innoissani varasin kaikki mukavuudet työtuolini viereen. Siis tv:n kaukosäätimet. Kuvioneuletta aloittaessani olisin voinut antaa huutia koko työlle, kun kuvio ei täsmännyt mihinkään aiempaan neulomaani kerrokseen. En jaksanut tarpeeksi kärsivällisesti laskea nurjan puolen silmukoita, ne kun ei vastanneet lainkaan oikean puolen kuviota. Hylkäsin mallin aika nopeasti ja hain toiset mallilehdet selattavakseni. Kaunis kuviopinta ja pikainen tarkistus nurjan puolen silmukoihin, tässä olisi mallini.
Innoissani jatkoin valmiista resoorista uutta palmikkopintaa, ja ensimmäisen kerroksen jälkeen taas purin neuleen. Ärks!
Miksei kaikki neulelehdet käytä samoja merkintöjä oikeista ja nurjista silmukoista?Olin tehnyt kaikki päinvastoin tarkoitustaan. Nyt neule sujuu jo mukavammin, mutta lankani taitaa loppua kesken.
Oikein mukavaa laskiaista kaikille. Meillä on tänään tarjolla hernesoppaa, pannaria ja kahville laskiaispullia, nam.