sunnuntai 13. heinäkuuta 2008

Punaista















Valmis, valmis!

Kauan haaveenani ollut neulepeittoni on valmistunut. Mallissa on apupuikko ollut välttämätön apu ja puikkoa onkin saanut pitää lähettyvillä jatkuvasti. Aloitin peiton teon noin kuukausi sitten ja kovalla itsekurilla tein vain ja ainoastaan tätä neuletta.
Muita kässyjä valmistui siinä ohessa ja ne on jo päivitetty.
Olen tyytyväinen valmiseen tuotokseen, enemmänkin. Ihanahan tuo on!
Tuskin peitosta kuitenkaan tulee joka päivä pedattavaa päiväpeittoa vaan jätän sen torkkupeitoksi sängynpäätyyn.
Tilkkupeittoni on huomattavasti helpompi laittaa sängynpäälle kuin vetelähkö neulepeitto.
Jouluksi, kauniiden tyynyjen kanssa sängystä saa lämpöisen pesän. Lattialle mukavat lampaantaljat, siinä sitä romanttista minääni taas parhaimmillaan. Jää haaveilemaan...












Peiton koko on : parisänkyyn. Puuvillalankaa kului yli 2kg, reunapitsi on Novitan Suvi -lankaa.
Puikot 5 mm, pitkä pyöröpuikko, johon sain sopimaan työn leveyssuunnassa.
Olen virkannut sängyn helmalakanaan ruusupitsiä, joka sopii hyvin yhteen punaisen neulepeiton kanssa.
Virkkailin tuohon neulepeitoon kiinni reunapitsin työn oikealta puolelta. Käsinompelu ei saanut minua innostumaan lainkaan.

















Tänään on juhlapäivä, ihan vain omalla väelle. Ketä nyt sattuu kotona olemaan ja paikalle poikkeaa, tarjotaan kahvit. Miäs se vanhenee näin keskellä kesää.

Tämä tuuliviiri on hänen 40 -vuotislahja muutaman vuoden takaa. Kaunis koriste talomme etukuistin päällä. Teetätin sen eräällä kyläsepällä.

Vielä jaksaa isot kukat kukkia, vaikka saivat päällensä valtaisan vesisateen.

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi miten upea peitto! On tuossa ollut tekemistä!!! Onnea juhlapäiväännne!

Anonyymi kirjoitti...

Todella hieno peitto. Valkoinen pitsikin on ihanan romanttinen ;) Mukavaa juhlapäivää...

Anonyymi kirjoitti...

Laitoin kommenttia neulomoonkin, mutta pitääpä laittaa vielä tännekin että WAU.
Melkomoinen työ on tuossa ollut ja jälki on kaunista, kuten aina sinulla.

Anonyymi kirjoitti...

Ihana peitto siitä tulikin. Neulepeittoa olen itsekin haaveillut mutta haaveeksi taitaa jäädäkin.

Anonyymi kirjoitti...

To on niin suuritöinen,että huh,huh! Mutta kyllä tulos on vaivan arvoinen,niin ,niin upea,että mä sinuna aivan ylpeydestä helkeaisin!!
Onnea miähelle vanhentumisen johdosta!

möhönasu kirjoitti...

Todella upea peitto! Päiväpeittona aivan ihanan näköinen :)

Anonyymi kirjoitti...

usus.vuodatus.netOnnea merkipäivästä ja upeasta peitosta! Olet kyllä nopea neuloja, kun kuukaudessa teit tuollaisen peiton!

seijap kirjoitti...

Wautsi!

Malli45 kirjoitti...

Ihana peitto! Kaunis myös ruusupitsi!

TeSa kirjoitti...

Kaunis kiitos teille kaikille.
Nyt voinkin aloittaa jonkun uuden neuleen, pienen.

Anonyymi kirjoitti...

Mielettömän kaunis peitto! Ah, mitä tähän voi muuta tuumia?? Ja tuo värikin aivan syötävä! =)

Mari,Prosessineuloja kirjoitti...

Aivan upeaa jälkeä! Perintökäsityö tuosta tuli. Ihailen sinnikkyyttäsi, mutta vinkkaan samalla että palmikonkierrot voi oppia tekemään ilman apupuikkoakin, se nopeuttaa huomattavasti tekemistä. Ohejita löytyy netistä "cable without a cable needle" hakusanalla ainakin.

Anonyymi kirjoitti...

Upea peitto! On siinä ollut valtava työ, mutta kyllä kannatti!

Anonyymi kirjoitti...

Oih ja voih, miten kaunis peitto!

TeSa kirjoitti...

Olette ihania, kiitos.
Minulle tuon apupuikon käyttö on luonnikasta, ei hidasta. Enkä ihan kaikkia silmukoita nosta, teen myös ilman apupuikkoakin.

Outi kirjoitti...

Aivan upea peitto! Kunpa joskus saisi itselleenkin tuollaisen "haaveilee itsekseen".....