Viikonloppuna tulikin penkkiurheiltua enemmän, kuin viimeiseen 20 - vuoteen yhteensä. Yleensä en seuraa muuta urheilua kuin jääkiekkoa, miksiköhän, mutta nyt on hiihdetty, ammuttu, hypitty ja luisteltu kilpaa.
Samalla otin tehdäkseni tämän lampunvarjostimen päällisen, kun sellaiseen puuhaan lupauduin.
Ohjettahan olen joskus kirjoitellut tänne. Taitaa olla blogini haetuin kirjoitus.
Kaikki alkoi tästä, kun kangas oli jo niin haperoa, että se ei kestänyt normaalia käsittelyä laisinkaan rikkoontumatta.Purin kaiken vanhan pois, kieputusnauhatkin saivat kyytiä, kun olivat ihan likaisen harmaat.
Vuoritin työn vaalealla vuorikankaalla ja päällystin Eurokankaasta ostamallani verhokankaalla. Verhokangas ei olisi tarvinnut välttämättä vuoria, mutta varjostin kestää paremmin, kun sen vuorittaa.
Ehdottomasti mukavin työvaihe on nauhojen valinta ja paikoilleen laitto.
Jos haluaa hapsullisen version, pitää yleensä laittaa hapsuton nauha vielä alemman koristenauhan päälle. Samaa paria ei tahdo löytyä mistään.
Nämä nauhat kävin ostamassa Lampunhengestä.
Yläreunaan tulikin useampi nauha enemmän,
kuin alareunaan.
Varjostin on ilmeisesti ruotsalaista alkuperää, nauhamyyjä tunnisti varjostimen
pidikkeen tyylistä.
Sitten vain tunnelmoimaan...
5 kommenttia:
Kaunis! Rohkenen epäillä, ettei onnistuisi meikäläiseltä...
Jaaha, innostuit varjostimesta vaihteeksi.Kaunis. äiti
Paula. Rohkenen epäillä, ettet voi epäonnistua.
Aina välillä näitäkin töitä.
Tuo vaatii kyllä erikoista taitoa. Siis upea lopputulos !
Ei tämä liiemmin vaadi kuin pitkää pinnaa, neulaa ja lankaa.
Lähetä kommentti