Syksy-valaisimeni kanssa tein aikanaan eniten töitä työstäessäni fasetteja. Vieläkin pakottaa kipiästi kyynärpäätäni, kun muistelenkin tuota fasetin hiontaa...oikein puistattaa. Koska tein näitä pari satsia yhtä valaisinta varten, jäivät toiset lasinpalat odottamaan ikään kuin uutta tulemistaan, vaikkapa tällaisessa tähdessä.
Hetken aikaa pyörittelin paloja. Arvatenkin sovittelin jo yhden palan kuvion kiemurtamaan väärään suuntaankin. Tekevälle sattuu ja nopealle vielä enemmän. Fasettien väleihin kokeilin monensävyisiä nugetteja, päätyen irilisoituun vihreään ja kirkkaaseen sävyyn.
Jäätävän kylmän oloinen tästä tuli, mutta samalla kiehtova ja herkkä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
12 kommenttia:
Jälleen kerran ihastuttava.
Tuo on upea. Viehäyyävä kaunis.
Tuo on upea. Viehäyyävä kaunis.
Ihana. En oikein keksi sanoja kuvaamaan noita sinun lasiteoksiasi.
Herkkä ja kaunis!
Tää on kyllä ihana tähti :) Tosi kaunis! uusi malli mulle, en ole muualla nähnyt! Muistan kyllä fasettien hionnan ja sitä hommaa ei tuu heti ikävä :)))
Ihana tähti!
Kaunis!! Ennakoi jo alkavaa talvea...
*
Blogissani on sinulle haaste, toivottavasti otat sen vastaan! :o)
Kaunis ja erikoinen työ. äiti
Aivan upea!!
=)
Kiitos.
Kaunis tähti :)
Lähetä kommentti