Kasvarilla

 Oma kasvihuone jäi viime viikolla pelkkiin oven avauksiin ja satunnaisiin kasteluihin, kylmä mikä kylmä. Ei kiinnostanut.
Olisi pitänyt kuitenkin raahautua työpäivän jälkeen hiukan kohentamaan taimia, karsimaan lehtiä ja sitomaan pitkiä versoja.

 En voi sanoa, että kaikki kasvuun laitettu olisi tänä kesänä onnistunut. Eihän nyt sentään, epäonnea on ollut monenkin taimen kanssa. Mutta ainahan sitä voi epäonnistua, vaikka kaikkensa tekisi.

 Koristekaalit kisaavat pituudesta kuka ensinnä yltää ikkunan yläreunaan. Annoin hiukan lisää kasvutilaa kaikille, josko alkaisivat leviämään hiukan paremmin.

  Runkotomaatit, Tanskan vienti, eivät oikein veny eikä vanu, mutta somasti pieni sato alkaa jo punoittaa.

 Suuret Mårbackan pelakuut kukkivat hennoin vaaleanpunaisin kukinnoin. Ihastuttavat pitkät kukintovarret, joissa on paljon vielä nuppuja jäljellä.

 Näistä toinen on emotaimi, josta aina keväisin katkon lisää pistokkaita. Kukka viihtyy hyvin kasvarilla.

 Ikkunan takaa kurkistelee suuri keväinen orvokki-istutus, josta kerään jatkuvasti talteen kypsät siemenet.

 Ahkeraliisan pirteä punainen väri tuo hiukan ryhtiä muutoin niin vihreään ympäristöön.

Tänä kesänä(kään) en ole liiemmin ennättänyt istumaan täällä, työn puolelle on kaikki aikani mennyt ja tarkemmin sanottuna, puolijuoksua läpi huoneen.

 Toivon sinulle ihanaa alkavaa viikkoa ja kiitän teitä kaikkia ihanista ja kannustavista kommenteistanne uuden työni johdosta,