No niin, pienet ja pehmeät neulomukset vaan jatkuvat. Nämä villakapalot olivat minusta niin liikkiksiä ja ihania, että halusin ottaa ne heti tähän alkuneulomuksien kärkeen. Kaksin kappalein.
Uppis - nallen hymy on niin mairea, kun tunkaisin sen malliksi toukkapussiin. Lueskelin ohjetta ja sovelsin sitten valitsemalleni langalle sopivan silmukkamäärän. Suurimman työn teetti tuo perinteinen sukan kantapää, jota olen neulonut kymmenittäin vuosikymmenien aikana, mutta jokin tenkkapoo piti tulla. Liekö syy siinä, kun neulon nykyään mielummin tiimalasikantapäitä?
Toisaalla näin mallin, joka oli neulottu suureksi sukaksi. Vauvelin takapuoli asettuu kantapään kohdalle ja varpaat varpaiden kohdalle. Loogista. Ainakin jälkimmäinen.
Silmukkamäärä on molemmissa neuleissa ihan sama, mutta sileä jalkaterä tekee pussiosuudesta aika suuren näköisen.
Tässä sukkamallissa oli kiinnitetty huomiota, että vauvan kädet ei tahdo pysyä pussin sisällä, jolloin päädyin neulomaan sukanvarren hiukan tiukempana ja tarpeeksi korkeaksi.
Levottomampikin vauveli rauhoittuu lämpöisessä kapalossa. Ehkä.
Kirjava vihreä lanka Drop Delight, 75 % villaa, 25 % polyamidia.
Vaalean vihreä Viking Baby ull.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Voi, miten suloisia.
Kiitos Päivi. Toivottavasti ovat käytössä käteviä.
Lähetä kommentti