Viime viikolla pakattiin kasvukauden viimeiset salaatit kauppoihin (kuva heinäkuulta) ja eilen suljin oven perässäni kiinni.
Kolmatta viikkoa kestänyt huoneiden pesu päättyi ja sain kantaa sadeasuni ja vaihtovaatteeni autoon.
Tämä olikin ihan älyttömän pitkä työrupeama kaikkineen. Olin illalla niin väsynyt, että pääni oli haljeta kaikesta väsymyksestä.
Ensinnä parantelen sitkeän flunssani, sekä pahasti tulehtuneen ja turvonneen käteni.
Vaihdoin syksyn aikana kahteen kertaan tutkimusaikani sairaalaan ja peruin kolmannella kerralla töiden vuoksi, mutta sekin asia on pakko ottaa uudelleen aikatauluun.
Kerään voimia tulevaan koitokseen, jossa kotielämän pyöritys lankeaa kaikkineen kontolleni. Otan hetken kerrallaan, huilaan.
Aurinko paistaa, tiedän sen. Ja kun se paistaa vielä korkeammalta kuin tänään, kausiluontoinen työni alkaa jälleen.
Lasikurssit jatkuvat vielä muutaman viikon ja keväällä on tulossa lisää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Kiitos Mate!
Lähetä kommentti