Linnareissun toinen osa

Gripsholms Värdshus, lainattu kuva.
Hyvällä matkalla pitää myös syödä hyvin. Meille oli varattu lounas tähän ihastuttavaan miljööseen, joka sai majatalon oikeudet jo vuonna 1 609.

Ruuan ja kahvin/ teen jälkeen kävimme pikaisesti paikallisilla markkinoilla. Piskuiset kylänraitit olivat houkuttelevia, mutta aikataulu ei antanut myöden tutustua tapahtumaan lähemmin.

Markkinoilta kuvattua

Seuraava linnakohteemme häämötti auringonsillan toisella puolen.

1 537 Kustaa Vaasan rakennuttama Gripsholmin renesanssilinna oli myös nähtävä.

Linnan muhkeat pyöreät tornit näkyvät kauas. Etupiha on seesteinen ja nurmialueen reunalle oli ihan pakko päästä kuvaamaan melko herrrkullinen kasvari.

Ai miten niin lomalla?!
No olihan tämä kyllä kaunis. Suorastaan matkatuliaiseksi melko sopiva. 
Sisälle en kyllä pyrkinyt, tyydyin vain katsomaan ulkoapäin koko ihanuutta.

Linnan nurmialueella on kaksi riimukirjoitettua hautakiveä, jotka on rautakaudelta tai varhaiselta keskiajalta. Nämä on nostettu järvestä läheltä linnaa.
Nyt en osaa tulkata, sori.

Rakennukset ovat kauniita

ja kasvillisuus ajankohtaan nähden hehkuva.

Linnan sisäpihalla on kaksi sotasaaliiksi joutunutta venäläistä tykkiä, emakko ja karju.

Kamerani kiikarissa ei ollut tarpeeksi säätöä paksulle tornille.

Sisäänkäynti on niin kaunis. Ovi on kodin käyntikortti. Tässä tapauksessa linnan käyntikortti.

Maljaköynnös, Sundaville, ja poutapilvi.

Mallia pihamme tulevaan toivomuskaivoon, johon voi puutarhapäivänä heitellä vaikka muutamat kolikot =D

Pidin ehkä eniten juurikin tästä linnasta, syystä että täällä oli paljon kauniita yksityiskohtia, kodikkuutta, pehmeitä värisävyjä ja kädentaitoa.

Odotin näkeväni enemmän kauniisti käsiteltyä lasia.

Tuoksupelakuu

Täällä on säilynyt paljon Vaasa-kuninkaiden sisustuksia 1 500-luvulta. Samaten Bernadotte-kuninkaiden luomia huoneita.

Todella kauniita yksityiskohtia.

1 700 - luvun sisustusta.

Kauniita piskuisia tiloja.

Erittäin yksityinen.

Morsiusvuoteen yläpuolella olevat strutsinsulkakoristeet houkutteli kaikenlaisia lutikoita ym.nilviäisiä.

Jälleen kauniita kattorakenteita, sekä kattomaalauksia.

Ennen kuin poistuimme Gripsholmin linnasta kiiruhdimme näkemään teatterin, joka myöskin kuuluu Unescon maailmanperintäluetteloon. 70-paikkainen katsomo, hämyinen tunnelma. Varmasti ihastuttava paikka käydä katsomassa näytelmiä.

Kustaa III:n ajalla 1700-luvun loppupuolella linna koki uuden loistokauden. Linna varustettiin tuolloin loisteliaalla teatterilla, joka sijoitettiin yhteen linnan pyöreistä renessanssitorneista. Teatteri on yksi Euroopan parhaiten säilyneitä 1700-luvun teattereita.
(kuva ja teksti on kopioitu)

Näkemisen arvoinen vierailukohde kaikkine maalauksineen.

Piristävästä aamukahvista / - teestä oli kulunut ihan liian kauan. Se oli korjattava pikaisesti! Tähänkin oli varattu ihan oma aika, kun meitä lähdettiin viemään Taxingenin linnaan.

Ohimennen tilasin miäheltä tällaisen kyyhkyslakan. Eikä sitten mitään näin pientä ja vaatimatonta =D

Taxingenin empire-linna on rakennettu n. 1 300- luvun tienoilla.

Nykyään linna tunnetaan parhaiten Pohjois-Euroopan suurimmasta kakkupöydästä! Valikoimassa on yli 60 erilaista leivonnaista.

Pienellä kirimisellä ehdimme hyvin jonottaa omavalintaisen leivonnaisen, sekä juoman. Nämä kuuluivat matkan hintaan.

Jono liikkui suhteellisen nopeasti ja yritin olla huomaamaton, kun räpsin kuvia joka käänteessä. Kuitenkin sain kuola valuen sanottua miähelle, rinsessaleivos...

Miäs valitsi suklaakakun. Sanomattakin on selvää, että hyvää oli.

Pihapiirissä olevissa rakennuksissa oli sisustusliikkeitä, joihin emme ennättäneet kuin äkkiseltään kauppojen mentyä kiinni.

Ennen auton lähtöä teimme vielä kierroksen pihalla sen enempää suuntamatta askeliamme autosta pois päin.
Taxingen maita on 450 ha. Tilalla olisi myös tulossa joulumarkkinat, jotka olisi hieno päästä kokemaan.

Pihapuistossa puksipuut oli leikattu kauniiseen muotoon. Mietin miten saada ruohonleikkuri heitettyä aidanteen yli nurmenajoon.
Lomalla?!

Kauniita yksityiskohtia, joita olisi voinut kierrellä katsomassa kauemminkin.

Kaikkia Ruotsin linnoja emme ehtineet näkemään, vaikka olihan tässäkin (kahdessa postauksessa) paljon nähtävää yhdelle päivälle.
Jalat huusivat hoosiannaa, mutta silti jäimme illalla kävelemään kaupungille, kun matkanjohtaja lähti hakemaan lippuja satamasta.
Meillä oli reilun tunnin verran aikaa kävellä Tukholmassa, eli puoli tuntia tuonne suuntaan ja saman verran aikaa takaisin päin.
No. Eihän se ihan niin mennyt, kun minä tahdoin lähteä poukkoilemaan kadulta toiselle ja miästä piti viedä pissalle. 
Yhden hotellin aulasta sisälle, vessaan ja sit kohtaamispaikalle, joka olikin oletettua kauempana.

 Linnan kulmilla oltiin melkein linja-auton kanssa yhtä jalkaa, vaikka kiireeksi taas laittoi. 
Laivaan mennessä tuli pieni hässäkkä, kun kaikilta matkustajilta katsottiin passi/ kuvallinen henkilökortti. Tai haluttiin katsoa.
Eipä ole tullut hommattua uutta passia, ei kuvakorttia, joten lykättiin ajokortit näkösälle. Vain yhden syyn takia oletettiin tarkastajien haluavan nähdä henkilöpaperit. Arvannette miksi?

Illan punoittaessa kauniita säteitään valmistauduimme ruokailemaan porukalla puffetissa. Mehän syömme aina hyvin, mutta nyt panostimmekin ruuan määrään.
Olisi ollut kuitenkin viisasta antaa silmien syödä, mutta järki hukkui johonkin katkarapujen ja nyhtöpossun väliin.
Jälkiruuasta en mainitte mitään. Tai sen verran, että emme saaneet neljään pekkaan ottaa 5 ltr jäätelöpakettia hyttiin mukaan, vaikka lupasimme aamupalalla palauttaa sekä tyhjän purkin, että käyttämänne lusikat.
Röyh!