Se olis ny joulu!

 Kehuskelin, että syyskuu oli sukkakuu, mutta vaikea uskoa, kun vasta yhdet sukat olen päivittänyt. Kyllä se edelleen pitää paikkansa, että neuloin sukkia, mutta nyt on päättelylinjalla jokin häiriö päällä. 
Vieläkin olen pysynyt yhden keskeneräisen neuleen tahdissa, en rönsyile, mutta se viimeistelemättömyyden syy löytyy ompelupöydälleni jääneestä nuppineulatyynystä, jossa on kaikki parsinneulat kiinni. Siis, talon toisessa päässä. Mikä syy ja selitys.
Yhdet sukat on kuitenkin kulkeutuneet parsikkaan viereen, että saan jotain päiviteltävää. Vihreä lanka seiskaa ja kirjava Maijaa. Tai Jannea.

 No nyt on kuulkaas niin, että tuntuu ihan joululta. Luin, että eteläisessä Suomessa on satanut lunta ja minä availen nautiskellen saamaani pakettia Kiinasta.

 Miniän perheen kotikontti on saapunut ja sen mukana tuli minulle tekemistä. 
On kuulkaa sormet rapistelleen muoveja ja hypistely jatkuu edelleen. 17 muovipintaista vaijeroitua pyöröpuikkoa, kokoja on 0, 25 mm välein.

 Pitkiä sukkapuikkoja, neljän kappaleen setteinä. Vielä en laskenut kuinka paljon näitä onkaan.

 Kauniissa väreissään virkkuukoukkuja pussillinen.

 Ja lisää samaa laatua muovilaatikossaan. Oranssissa suojakuoressa on sakset.

 Ja vielä pussillinen mohairlankaa, á 25 g/ kerä.

 Rasiallinen ideoita pussikruunun kristalleina kurssilaiseltani. Voi sentäs ja minun piti siivota vaatekaappini!