Kuka viimeistelee?

Koti on pysäkki, jossa viihdytään, viivytään ja huilataan. Asetellaan tavarat paikoilleen, virittäydytään uuteen vuodenaikaan ja suunnitellaan tulevaa. 
Pesin eilen keittiön räsymatot. En perinteisesti mattolaiturilla, vaan nakkasin kaikki kolme vuorollaan pyykkikoneeseen ja kannoin aamulla ulos kauniiseen ilmaan kuivumaan. Kylmähän siellä oli, mutta päivän aikana ilma on lämmennyt ja tuuli navakoitunut, että illaksi pitäisi saada kuivat matot takaisin lattiaan.
Tänä kesänä ei käyty laisinkaan pesemässä mattoja, tosin vain yksi pakollinen olisi ollut pesussa, mutta sekin saa odottaa vuoroaan.

Tänään kävin kääntymässä koululla sen lyhyen opinjakson, mikä oli kaikille yhteinen. Istuin hetken open jutuilla, kun suunniteltiin henkilökohtaisia opintojani. 
Tiukka aikataulu on muuttunut himppasen väljemmäksi, mutta mistään löysäilystä ei ole kyse. Kurssitarjonta ja muu oheistoiminta pitää nyt saada nivoutumaan toisiinsa. Samoin työt. 
Näillä näkymin pääsen aloittamaan syksyä kahden lasikurssin kanssa, keväällä kolmannen. Tilanne elää edelleen. Viime hetken peruutuksia kursseille tai sitten lisäyksiä.

Viikonloppua vietimme keskimmäisen taaperon kanssa. Ihana pieni ihminen, joka taitaa jo sanoa mummi, Muumi, isi, äiti. Ja varmuuden vuoksi joka asiaan ei.
Yöllä olikin kova äiti-ikävä, ja siinä sylitellessämme tunsin taas sen ihanan tunteen, kuinka pieni tarraantuu hetkeen, kun äiti ei ollutkaan läsnä. 
Aamulla istuimme tytön kanssa vieritysten, kun puuhailin koulujuttujani. Toinen siirsi oman istuimensa aivan minun kylkeen ja yhdessä mietimme prosessini etenemistä.

Opinnoissa on menossa taas monta eri vaihetta. Omatoiminen opiskelu sopii minulle. Teen mieluusti yksin, tosin ryhmässäkin se onnistuu.
Maanantaisin on ompelupäivä koululla. No sehän ei ole laisinkaan minun juttuni, mutta otetaan asia haltuun ja opiskellaan teollisuuskoneet ja niiden tuomat mahdollisuudet.
Ensimmäisenä työnä piti tehdä kangaspussukka joka, ihme kyllä, valmistui samana päivänä. 
Ehkä minussa asuu vielä se ompelija, joka sai valmista aikaiseksi.
Näitä töitä päivittelen ajan kuluessa. Tulossa mielenkiintoisia projekteja.

Asia joka minua erityisesti ilahduttaa on nuorimman kiakkoreenien jatkuminen yli puolentoista vuoden tauon jälkeen. Poikaa pyydettiin maalille ja nyt ensimmäiset pelit jo tulossa.
Jaksoin eilen illalla valvoa pojan kotiintulon ja kyselin kuinka kiakko jää kiinni.
Jee, pääsen taas katsomoon! 

Neuleet. Niin, kuka ne viimeistelee? Villatakkini odottaa virkattuja reunuksiaan ja huivit koristeitaan. Luennoilla voi neuloa, mutta täytyisi saada työt valmiiksi asti.