sunnuntai 11. elokuuta 2019

Elämä kesäloman jälkeen

Neljän viikon kesäloma tuntui pitkältä, mutta ei tylsältä. Päivät kuluivat nautiskellen kesän kauniista ja lämpimistä päivistä. Saimme kokea monta kivaa tapahtumaa ja hetkeä yhdessä lasten perheiden kanssa, kuin matkatessamme kauniin kotimaan kohteissa.
Loman päätti kesäleiri, kun tehotytöt tulivat yökylään mummin ja vaarin luo.
Tyttöjen kanssa puuhaillaan heidän ehdoillaan. Ulkoillaan, syödään ja leikitään. Iltaisin ei liiemmin tule itku, mutta jos unilelua ei löydy, silloin on jo itku lähellä. Sijaislelu auttaa välillä.
Alustavasti sovimme vierailun yhdeksi yöksi, mutta lopulta päädyimme majoittamaan kaikki kolme kahdeksi yöksi. Siinä meillä olikin selittämistä ja vanhemmilla vielä hakiessaan =)
Kolmen luonteenlujuus on nähty jo pitkän aikaa. Joillakin saattoi hiukan keittää yli. Laskeskelimme, että lapset olivat ensimmäisen kerran yhdessä neljä perättäistä päivää, kun ensinnä kävivät huvipuistossa vanhempineen ennen meille tuloaan.
Kun vastuu oli siirretty jälleen vanhemmille, päräytimme pärrän käyntiin ja viipotimme takaisin maantielle. Lomasta otettiin irti kaikki mitä saatiin.
Ennätimme lomalla myös mattorannalle. Nuoremman pojan koti ei mahdollista mattojen pesua, joten matot meille, puhtaana takaisin lattiaan. Siinä samalla pestiin pari omaakin mattoa.
Kukkamaat saivat tänä kesänä paljon uutta kasvustoa. Niiden hoitoon meni paljon aikaa. Kaikki siihen käytetty aika on ollu vaivan arvoista. Jaksan ihailla, kierrellä, nyppiä ja suunnitella kaiken aivan eri tavalla, kuin esim.vuosi sitten.
Laskimme, että pihassamme kävi n. 250 vierasta tänä kesänä. Kiitos teille kaikille kiinnostuksesta. On ollut ilo ottaa teidät kaikki vastaan ja tehdä kierrosta kanssanne.
Viime keväänä alkanut kodin pintarempan piti jatkua tänä keväänä, mutta järjellisesti ajatellen sitä siirrettiin syystä. Nyt suunnitelmissa on jatkaa syksyn mittaan, kunhan pihatyöt on saatu päätökseen. Siksi olen alkanut siirtämään osan langoistani pois pirtiltä.
Kun kaikki langat eivät pysy käsissä...
Monta viikkoa jatkunut kuiva kausi päättyi lopultakin. Vettä on kaivattu ja vähäseltään sitä on satanutkin. Tänä kesänä ei sadetettu laisinkaan, vain uusi kasvusto ja istutukset kasteltiin.
Ihan kaikkia aamun työmatkoja en sentään nuku, vaan hyppään kyydistä kuvaamaan kaunista Hämeenkyröläistä maisemaa. Jonain sateen jälkeisenä aamuna, aurinko nousee sumuverhon takaa.
Mihin se työviikko meni? Ajattelin, että silleen työhön tutustumisen merkeissä tämä ensimmäinen viikko ja sitten ensi viikosta vauhti päälle. No, eihän se niin mennyt, vaan heti kiinni töihin niin, että viikonpäivät vain hujahti ja pian oltiin jo perjantaissa.
Perjantaista alkoikin sellainen kulttuuripläjäys, että vieläkin hymyilyttää. Ensinnä suunnattiin miähen asioille ja minä kulutin aikaani kierrelle syksyn tarjontaa. Kävimme vielä yhdessä ruokakaupassa, josta siirryimme Sorsapuistoon piknikille. Muistan puiston jo lapsuudestani. Samoin miäs.
Tällä kertaa ei menty katsomaan tirppoja, vaan etsittiin mukavan viileä ja suojaisa istumapaikka suuren puun antaessa hyvän varjon yllemme.
Tampere Filharmonian, Tampere-talon ja Tampereen Sähkölaitoksen kanssa yhteistyössä järjestettävä ilmainen Puistokonsertti oli kiva päätös ensimmäiselle työviikolle. Ohjelmistossa oli paljon tuttuja sävelmiä, osa on tulevaa ohjelmistoa.
Viipyilimme puistoalueella yli neljä tuntia, eikä pieni sade haitannut. Miäs haki sateenvarjot, minä pidin paikkaa. Jostain luin, että arviolta 12 500 kävijää täytti puistoalueen. Vinkkasin nuorille, että seuraavana päivänä, lauantai, oli varattu lapsille. Muumimuseo sijaitsee Tampere-talossa, jonka vieressä on tämä Sorsapuisto.
Täältä siirryimme vain muutaman kilometrin päähän, koska Rammstein. Ratinan stadionilla järjestettävä keikka kiinnosti niin meitä, kuin montaa muutakin. Lauantai oli myyty minuuteissa loppuun, perjantaille järjestettiin lisäkeikka.
Katselimme perjantain keikan nuorimman kanssa Ratinan kauppakeskuksen rappusten yläpäästä. Molemmille keikoille oli myyty 30 000-32 000 lippua, joten tiedossa oli, että kaupunkialue ruuhkaantuu. Kaikesta huolimatta, näin nuorimman ohiajaessamme ja soittamalla sovimme missä rehvataan. Loppusävelmien jälkeen ajoimme kotiin, nuorimman lähtiessä vielä kaupungin humuun.
Mitä me tehdään lauantaina? Tilaanko liput teatteriin? Muutama tunti kotitöitä ja taas olimme valmiita liikenteeseen. Kävimme katsomassa vielä yhden kesäteatteriesityksen, kauden viimeisen, Vuoksen laulu.
Teatterin jälkeen taas Tampereelle ja arvaa mihin? No Ratinaan.
Ei ihan tyhjin vatsoin, vaan pientä purtavaa, että jaksaa illan keikan. Panostin hyvään salaattiin, jotta saatoin mussuttaa palan suklaakakkua jälkkäriksi.
Classic Pizzan ohitse kulki jatkuva jono ensinnä turvatarkastukseen, josta siirtyminen kentälle. Lauantaina siellä oli nuorimmainenkin.
Se väkimäärä, mikä ei maksanut paikkaansa stadionille, oli valtaisa. Mekin näimme keikan kahtena iltana pummilla. Pääsimme hyville paikoille näkemään lauantain keikan alusta alkaen, jolloin meille selvisi mikä kaamea alkupamaus keikan alussa jysähti, kun perjantaina olimme sen kuullessamme vasta parkkihallissa. Voi pyhä jysäys! =D
Yllättävintä, että emme nähneet kumapanakaan päivänä yhtään tuttuja. Sunnuntaina olemmekin olleet visusti omalla tontilla! Tänään on pakko ottaa rennosti, että jaksaa kohti uutta työviikkoa.

4 kommenttia:

KristiinaS kirjoitti...

Jo arvelinkin, että Ratinan tienoille ajaudutte;) Oli varamaan hurja keikka, ulkopuolellakin koettuna. Pitkä loma on hyvä irtiotto työstä, saa oikeasti olla vapaana.

OLI AIKA - Titta kirjoitti...

Sorsapuisto on muuten mahtava piknik-kohde. Kävin Tampere-talossa taidenäyttelyssä ja matkalla hiffasin, kun porukka mm. kiinnitti puiden väleihin riippumattoja ja chillailivat kuin omalla kotipihalla. Rento meininki.

Sartsa kirjoitti...

Teillä sitä virtaa riittää!
Pikkuvieraat oli varmaan mukavaa seuraa.
Minul on ihanan vapaa olo, kun tänään aamuvuorosta päästyä on seuraava työpäivä vasta torstaina, eikä kukaan kyselly ees ylitöihin! Tuntuu ihan pikkulomalta. :)
Olipa valtavasti porukkaa kaikissa tapahtumissa!

TeSa kirjoitti...

Tämä keikka jää kyllä muistiin, samoin Sorsapuisto. Niin erilaiset ja elähdyttävät.
Syksyn ja talven rytmittää työt, nyt vielä ehtii tutustumaan tapahtumiin.