maanantai 5. elokuuta 2019

Historian jäljillä

Jo Hankoon mennessämme näimme kiinnostavan museon, jonne halusimme pysähtyä katsomaan takaisin lähteissämme.
Hangon Rintamamuseo on sotaveteraanien rakentama.
Tykkihallissa kerrotaan tykeistä ja esineistöstä.
Tällä kohtaa on käyty taisteluja jatkosodassa kesällä 1941. Museo on avattu 1987, laajennettu 2016.
Kiertelimme hetken aikaa pihapiirissä ja näimme alueelta kerättyä esineistöä.

Korsukka-kanttiinissa oli makoisat tarjottavat. Alueelle pääsee kiertämään ilmaiseksi, mutta varsinaiseen museoon on sisäänpääsy.
Kiersimme myös "sotapolun", joka on n.kilometrin mittainen kierros maastossa.
Kanervien kaunis kukinto on nyt parhaimmillaan. Tiensyrjät punervoi kauniista kanervamatoista. Maukkaat mustikat nautimme itsepoimien.
Juoksuhauta
Kurkimme esteen ylitse korsun sisälle.

Lähteissämme näimme Hangontielle 12 000 kivenlohkareesta tehdyn panssariesteen. Tässä oli kotimatkamme ensimmäinen pysähdys, heti lähtiessämme. Kotimatkasta oli tulossa hidas paluu.
Museon parkkialueella tapasimme toisen pärräporukan, joidenka kanssa jatkoimme matkaamme Raaseporin rauniolinnaan
Jäimme heistä heti jälkeen linnakierroksemme kestäessä tosi kauan. He olivat lähteneet jo seuraavaan kohteeseen, emmekä nähneet heitä enää linnakohtaamisen jälkeen.
Ylitimme vesiesteen ja pian olimme kävelleet parkkialueelta huikean suuren rauniolinnan juurelle.
Taas voisin toistaa, miten tämä kivikasa on kannettu juurikin tälle kohdalle? Miten kivet on nostettu yksi kerrallaan ja miten siinä onkaan mennyt aikaa. Pysäyttävä näky.
Näimme täälläkin suuren juhannussalon.
Suuren puun oksaan oli kiinnitetty narukeinu. Emme kuitenkaan ottaneet vauhtia, vaan siirryimme sivistyneesti eteenpäin.
Kaunis silokallio.
Linnaa on aiemmin ympäröinyt vesialue. Vieläkin pääsemme nauttimaan veden läheisyydestä vaikka melomalla jokea pitkin. Rannalla oli kanootit odottamassa vuokraajia.
Alunperin linna on rakennettu saarelle, mutta maankohoaminen teki siitä aikojen saatossa kuivanmaan linnan.
Infotaulut luettiin mennen tullen, lopulta päädyin kuvaamaan muistin tueksi.

Haivainnekuvat ennen ja
nyt.

Korkealle kohoava kävelysilta johdatti tutustumaan linnaan.

Esteetön kulku ja "turvaverkko" toisella reunalla, ettei liukastu.
Näistä linnanraunioista saa jonkinlaisen kuvan kuinka suuri linna on ollut kukoistaessaan.
Kurkittiin alas
Kuljettiin eteenpäin
Kuroteltiin ylös
Ja pyörittiin ympyrää
Ihasteltiin muurien vahvuutta
Ja kasvien tapaa kasvaa vaatimattomissa oloissa


Linnaselfie


Linnan viimeinen restaurointi on tehty 1988, mutta tervantuoksu oli tätä päivää.


Pyöreäntornin yläkerrassa oli hieno puinen lattia, jossa voisi viettää vaikka juhlat. Saisiko luvan? Pyörähdettiin pienet valssaukset miähen kanssa.
Käsikaide alaertaan


Tähystäjä

Jykevät rakenteet


Haavelija
Olen aina unelmoinut keskiajasta. Olen syntynyt niin väärälle vuosisadalle. Olisin elättänyt itseni käsityöläisenä.

Alueella ei täydy liikkua nälkäisenä. Lippumyymälän viereen voi parkeeta hevosensa kiinni ja siirtyä syömään joko Linnanvoudin tupaan tai linnan pihamaalle.


Kesäteatterin katsomo

Jalkapuu

Raunioiden sisäpihassa on kartta, olet tässä. Siitä voi hahmottaa, mitä huoneistoja linnassa on aikoinaan ollut.








Linkki Raaseporin rauniolinnalla käynnistä toisen silmin.






Jalkapuu läheltä katsottuna.




Hienoa, että linna on vielä siinä kunnossa, että sinne pääsee tutustumaan. Kapeikkoiset portaat ovat haaste liikuntarajoitteisille, mutta alueeseen pääsee tutustumaan helposti.




Ruokatauko vietettiin Tammisaaressa. Täällä kävelykadun päässä on näyttävät kukkatornit.
Penkkien päässä kauniit kukkaistutukset.

Iltatee nautittiin Perniössä. Matkaa kertyi 720 km. Aikaa kului istumiseen ja kaiken kokemiseen kolme päivää. Kyllä taas takapuoli kiitti, kun koti näkyi.

4 kommenttia:

KristiinaS kirjoitti...

Kiva oli katsoa sun kuvat linnasta, jossa kävin vuosi sitten. Tuokin on niin hieno paikka että voip käydä toistekin. Keskiaika ja turnajaiset tuolla olis kiva nähdä, joskus niitä on.

Sartsa kirjoitti...

Hieno linna! En oo koskaan käyny tuolla. ihmeellistä, millasissa oloissa ihmiset on ennen pystyneet asumaan, kun aattelee lämmitystä ja kaikkea. Ei oo ollu supermarketiakaan lähellä ;D

OLI AIKA - Titta kirjoitti...

Onpa kattava kuvasarja! Saa kyllä hyvän käsityksen. Minä joskus aikanaan leijuin ajatuksissa, että olen syntynyt väärällä vuosisadalla. Käsityöläinen olisin ollut muuten minäkin 😃

TeSa kirjoitti...

Turnajaiset ovat varmasti mielenkiintoinen retkipäivä ja tapahtumat historian poluilta.
Onneksi silloin on tarjottavat helposti ostettavissa markkinakojuista.