lauantai 9. marraskuuta 2019

Kurpitsakarnevaalit

Miksi aina ei voi olla perjantai? Tai onhan se! Viikot menevät ihan hurjaa vauhtia ja taas huomaa matkanneensa viikonloppuun. Kun on paljon mielekästä tekemistä, aika menee joutuin. Paljon ei ennätä kotona olla, mutta pienin liikkein olen laittanut eteisen lipastolle syksyn.
Kurpitsajuhla ei näy meillä oranssina. Kurpitsan muoto, väri outo. Tai siis minun silmääni sopiva väri, valkoinen ja turkoosi.
Taustan kanervat, aitoa muovia. Niin simppeliä, siistiä ja helppohoitoista.
Kuten arjen pitää olla. Ei mitään liian koukeroista, vaativaa, eikä ahdistavaa.
Paitsi, että. Minua ahdisti eteisen tapetoitu pinta. Ahdisti niin paljon, että olihan ne paperit laitettava vaihtoon. Ne oli jo nähty. Ennättivät olemaan reilun kolme vuotta.
Puheenlahjat, ne ovat melkoiset, kun päätin, että keittiöön varatut paprut sopivat paljon paremmin eteisen seinään ja niitä on ostettu tarpeeksi. Mieli muuttuu, mutta kaikkea voi hyödyntää.
Niinpä viime viikonlopun kurpitsajuhlista, pyhäinpäivästä tuli miähen tapetointipäivä.
 Päädyimme monista eri vaihtoehdoista tähän moniväriseen, punainen, turkoosi ja keltaisen eri sävyt. Lähikuvasta erottaa hyvin puunrungot ja värikkäät lehvästöt.
 Kauempaa katsoen suuressa pinnassa värit sekoittuvat. Ensimmäisestä vuodasta emme olleet kumpainenkaan kovin vakuuttuneita, mutta työn edetessä olimme varmoja, valinta on ollut osaava. Rohkeutta ei kyllä puutu, mutta mielessämme tämä oli hiukan erilainen. Onhan tämän valinnasta kulunut aikaa vuoden verran.
 Kun värit nappaa seinästä, lisää muutaman tehostevärin, väripaletti on pastellinen edelleen.
 Turkoosi penkki oli pakko saada sovittaa hetimiten paikoilleen. Joulun sävyt tyynyissä ja penkin päälle talvisemmat kuosit. Kesän keltaiset saivat siirtyä talvivarastoon.
 Samalla siivoamisella lattia vahattiin niin, että nukkumaan mennessä mopattiin makuuhuonetta kohden ja aamulla töihin lähtiessämme ulko-ovea kohden. Nurkassa odottanut lattiapeili nostettiin omaan nurkkaan heijastamaan näkymää.
 Aiemmin maalattu vaaleanpunainen seinä sopii nyt paremmin tämän uuden tapetin sävyihin. On ihana tulla kotiin ja huomata muutos, joka näkyy monesta eri huoneesta.
 Ujuttelin mosaiikkimaljakkoon pitkän valosarjan. Pienet valonlähteet tekevät kulusta turvallista, kun pimeys on vallannut tienoot.

6 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Ihana tuo tapetti!
Kyllä loppujen lopuksi pienellä muutoksella saa paljon aikaiseksi.
Uskon että kotiin tullessa Eteiseen astuessa ,silmät ja sielu lepää!
Kaunis asetelma !hillitty:)
Oikein hyvää isän /papan /ukin -päivää:)
Teille ihanien kullannuppujen kanssa;)))

Sartsa kirjoitti...

Hyvin puhuttu! Veikkaan, ettei kauaa tarvinnu kuitenkaan houkutella :)
Kaikki yksityiskohdat kohdillaan ja loppuun ajateltuina.

Intsu kirjoitti...

Sinä aina jaksat laittaa niin hienoja asetelmia. Tapettikin on kiva ja aika rohkeakin valinta. To mosaiikkimaljakko on tosi upea.

Irma kirjoitti...

Kannatti olla rohkea!! Tapetti on hieno:)

Saija kirjoitti...

Kaunis tapetti ja hyvin sopivat värit ja tavarat yhteen. Se on hieno juttu kun miehesi osaa tehdä itse, jäisi muuten paljon ideoita tekemättä.

TeSa kirjoitti...

Puheet on pidetty, remppa jatkuu =)

Kiitos kaikille kommentoijille.