Metsänkylän navetta

Oli jo aika käydä katsomassa tämäkin paikka, jonka ohitse niin monen monituista kertaa olen nuoruudessani mennyt. Kerran meidän piti, mutta eihän tää ollut auki sinä päivänä. Nyt otettiin päivätavoitteeksi ja kiirehän siinä tuli, että ehdittiin aukioloajan puitteissa, kun vetkuttelu, se on selvä lahja!

Tämä kohde on tullut varmasti monelle tutuksi, jos/kun etsii vanhaa materiaalia entisöintikohteisiinsa. Rakentaa uusvanhaa, tosi vanhaa tai jotain sen tapaista, käynti Metsänkylän Navetassa kannattaa. Moni saattaa tunnistaa kohteen myös suositusta sisustusohjelmasta, josta rakentajat hakevat materiaalia kohteisiinsa. Täällä voi pongata myös Parolan Asemalta niin touhukkaan Katja Rinkisen.

Käyntihetkellä myymälässä oli kovin vilkasta, joten kuvaaminen jäi ihan muutamaan otokseen. Piti hetki kierrellä ja miettiä onko täällä jotain meille. Ja kyllä! Löysimme idean ompelikaappia varten. Tämän ovesta puuttuu edelleen lasit, kun ei ole sopivaa listaa niiden kiinnittämiseen. Mutta nyt on. Samalla löytyi pitkään etsimiäni koukkuja samaiseen kaappiin.

Ulkoa kuului voimakkaan ukkosen pauke ja pitihän meidän ennättää kiertämään alue ennen sen sulkemista. Sateenvarjot mukaan ja kartanon maille talsimaan.

Kartanolla on pitkä historia. Vanha kaunis puusto, puistomainen piha-alue ja ympäröivä maisema luovat idyllin, jonka vaaliminen on jokaisen asia.

Tänne mäen päälle olisi päässyt myös autolla, jos kulkee kävellen vielä huonommin, kuin miäs nykyään.

Rakennukset ovat vaikuttavia. Puiden ollessa lehdessä, tielle ei näy oikeastaan mitään, jos ei osaa katsoa.

Navetassa on myymälä, josta löytyy vaikka ja mitä. Täällä saatiin idea, lue, minä sain, joka voidaan ehkä tulevaisuudessa toteuttaa jossakin omassa kohteessamme.

Kun oletimme nyt nähneemme kaiken, paitsi alpakat, oli suunnitelma mennä leivintupaan kahville. Jonoa oli ovelle asti, joten käänsimme auton nokan kohti Hämeenlinnaa.

Ovet, ikkunat, laudat, lankut, tikarappuset, uunin- ja hellanosat....ja nämä kärrynpyörät. Ah!

Uuninlämpö ei tullut vielä tarpeeseen, mutta voin kuvitella miten ihana tämän vieressä on lämmitellä kylminä päivinä.

Kotimatkalla poikkesimme jälleen päivittämässä Suomen Kasarmin Aarteet. Juh, jotain löytyi taas.