Huvittelumaja

Kesän ensimmäinen aamiainen huvimajassa tuntuu aina yhtä mukavalta. Kiireettömät viikonloppuaamiaiset tuntuu luksukselta, kun olen jo melkein hereillä =)

Teimme yhdessä pikapuleerauksen, miäs imuroi ja minä pesin pinnat. 

Aamuisin ja myöhään illalla täällä on kiva viipyillä, mutta ei keskipäivällä. Tila on ihan liian kuuma. 

Tämä on rakennettu v.1999, eli ei mikään vanhus. Tämän funktio oli pitää lapset hiljaisina ja jossain oli kesäinen ruokapaikka, kun tein viisivuorojärjetelmää. Kesät oli melkoisen hektisiä, kun kaikki lapset olivat pieniä tai nuoria, ja minun piti saada nukkua yövuorojen jälkeen. Tilasta tehtiin tarpeeksi suuri, että sovimme kaikki saman pöydän ääreen. Sittemmin tämän sisutus on muuttunut muutamaan kertaan. 

Tänä kesänä tänne tuotiin uusi, todella vanha, pöytä. Samalla sohva, lasten kerrosängynpuolikas, käännettiin kasvot kohti ovea. Lattialle rullattiin Rustan muovimatto.

Olen pyrkinyt vähentämään sisustujuttujen määrää, mutta eihän se onnistu.

Kannukokoelma on pysynyt maltillisena. 

Katonrajaa kiertää pienet taulut ja majolikalautaset.

Patjan suojasin vanhalla patjaraidalla. Tyynyt pitää vielä kaivella esiin.

Suomenlippu liehuu huvimajan katonlappeessa.

Peikonpähkinät toin tänne suojaan kasvarilta.

Vanhan pöydän pinta on kauniisti kulunut. Sen vetolaatikon suojiin voi laittaa aika paljon tavaraa ja unohtaa ne sinne =)

Pöydän kahdella syrjällä on vanhat Askon pinnatuolit ja ikkunan alta voi ottaa vielä punaisen jakkaran käyttöönsä.

Aina on hyvä aika ottaa yksi erä risti-nollaa.

Opiskeluaikojeni keramiikkatöitä.

Joka kesä huvimaja tarjoaa mukavan oleskelupaikan pihan reunamilla. Se ei paljon huutele olemassaoloaan, mutta tarjoaa viihtyisän paikan oleiluun, kun etsii hiukan suojaisampaa paikkaa.