Tänä kesänä odotin lomaa joka hetki. Joka viikko, joka tunti. Olin niin väsynyt, että en muista koska viimeksi. Minulla oli töissä jakso, joka oli niin aikataulutettu, työntäyteinen, että oli mennä tunteiisin. Ja välillä menikin. Yritin pärjätä yksin, mutta jossain vaiheessa oli myönnettävä, että en pysty. En millään. Miähen asiat, työmäärä ja kaikki muu siihen lisäksi, olin tehnyt sellaisella buustilla, että minulla meni ensimmäinen lomaviikko unessa. Olen siivonnut sen viikon kotia. Nukkunut ja taas jatkanut. Päätin, että reissuun on mukavampi lähteä ja takaisin palata, kun koti on järjestyksessä.
Lomalla en halunnut nähdä ketään tuttua. Siihen ei lukeennu lapset perheineen, he ovat juurikin ne joita jaksan, vaikka en jaksaisi, kun minun ei ole pakko olla pirteä, eikä seurallinen. Olen vain ja nautin muiden läsnäolosta.
Olikin niin kivaa päästä lähtemään reissuun, jossa ei tasan varmana tule yhtään tuttua vastaan. Tänä kesänä ei käyty kaupungissakaan kun pari kertaa. Olisi kyllä tarvinnut asioiden vuoksi, mutta ne on siirtyneet tuonnemmaksi. Kuuma ja helteinen jakso vei suurimman innon tehdä pihatöitä. Yritän päästä vauhtiin, kun vesikausi menee ohi ja suunnitelmille on varattu aikataulut kuun loppuun. Olen tehnyt juurikin sen verran, ettei kaikki kaadu päälle. Nauttinut muiden aikaansaannoksista, netissä olleista kauniista kuvista ja saanut paljon voimaa toisten onnistumisista.
Lomalla on nautittu kesän makoisista marjoista ja muista kausiherkuista. On säilötty ja tallennettu kesä talteen.
Jollain tavalla nautin jo pimeistä illoista. Lämpimät tuulet ja lisääntyvä valontarve. Viime vuonna terassille laitettu pitkä valosarja tuo niin kivan tunnelman takapihalle, että olihan siitäkin pakko ottaa pari räpsyä.
Näillä valoilla näkee hakea pimeinä iltoina viimeiset pyykit ulkoa narulta, josta aasinsilta. Mattopesullakin olisi pitänyt käydä! Voi olla , että pesen painepesurilla muutaman maton juurikin pyykinkuivaustelineen tasanteella.
Ja onhan ne maalaiturit auki vielä hetken, jos sitten työmatkalla pysähdyttäis lutraamaan tarvittavat pesut. Miten tää jää nykyään aina syksyyn?
Miäs on ollut vaarinpirtillä kaiken joutilaan ajan, kun emme ole menossa. Tontille nousee konehalli elementti kerrallaan.
Miäs on tehnyt omat patentit saadakseen yli 4 m korkean elementin paikalleen yksin traktori apunaan. Kesäloman lopuksi on työ siinä vaiheessa, että pian on kattotuolien aika.Maisema on muuttunut uuden hallin myötä oleellisesti. Kun halli on valmis, on aika laittaa vanhanpirtin piha siistiin kuntoon. Peitää multapatjalla kivet, jotka jää aina ruohonleikkurin alle. Poistaa muutama puuntaimi, jotka on saanut kasvaa väärään paikkaan siemenkasvuna.
Kypsä vilja kertoo, että vuosi kääntyy parhaaseen vuodenaikaan, syksyyn. Farmarit ovat ahkeroineet pelloilla kuivina päivinä. Oli kiva sada kuvata meidän tehotytöt pellonpientareella.
Lomalla tuli vaihdettua viherkasvien mullat. Siinä olikin paljon työtä. Välillä teimme homman nelikätisesti, että saatiin suuret kasvit ehjinä uusiin multiin. Uusiakin viherkaveja on tullut ostettua. Harkitusti. Jaoin amppelikasveja ja laitoin niitä useampaan huoneeseen vihertämään.
Luonto on virkistynyt uuteen kukoistukseensa sateiden myötä. Viime yönä ukkonen jyristeli pariin kertaan ja vettä mitataan nyt kymmenissä milleissä. Ei pölynä sademittarin pohjalla.
Olen malttanut olla tilaamatta syyskuvastoista yhtään mitään. Olen taas hyvin päättäväinen, mutta ans kattoo kuinka kauan =)
Neuleissa on talven tuntua. Paksuja villalankoja, kivoja kirjoneuleita ja uusia kässylehtiä hiirenkorvilla. Tuo, tuo ja tuo. Niin paljon kaikkea ihanaa, mutta vain muutama tunti iltaan.
Tämän kesän teatterit on äkkiä päivitetty tähän yhteen ja ainoaan käyntiin, joka tehtiin eilen Viikinsaaren kesäteatteriin ammattiosaston järjestämänä. Lounas Hopealinjalla ja hulvattoman hauska Pomo oli kesäloman loppu. Huomenna alkaa työt.Talvelle on jo varattu yhdet teatteriliput, mutta ei iloita vielä. Olemme huolellisia ja vältämme edelleen kaikki suuret tapahtumat.
Loman aikana olen kuunnellut oman kropan kohinaa ja ollut paikoillani niin, että saisin itseni liikkeelle jälleen. Olen tilannut fyssarin huomiselle töiden jälkeen, enkä ihan syyttä. Kun kirjoittelin esitietolomakettani, niin toivon vastaanottavan lukevan sitä yhtä innoissaan, kun minäkin menen vastaanotolle. Tehdään tästä vielä työkuntoinen. En halua olla jälkiviisas, mutta aina välillä olen ajatellut, että olisin voinut kyllä ottaa vastaan sen sairaseläkkeeni 12 - vuotta sitten. Nyt on nyt ja syksyn opiston ilmottautumiset on jo hyvässä vauhdissa. Vielä on aikaa ilmottautua kursseille ja päästä oppimaan uusia asioita ja tapaamaan tuttuja omiin ryhmiinsä. Katso sinäkin oman alueesi kurssitarjonta ja ilmottaudu mukaan.
4 kommenttia:
Jossain muoitissa oot kyllä sydänmansikan kasvattanut;) voiko oikeesti tuollainen muodostua.
Hyvä se on lomalla lepäillä ja nauttia olosta tehden sitä mikä hyvältä tuntuu.
Manskut oli samassa kipossa, kiva muoto!
Kiva lähteä aamulla töihin.
Tätä kun lukee, niin tulee tunne, että kaikenlaista olette kuitenkin tehneet. Pienetkin asiat on tkeemättöminä tylsiä. Minullakin on kaikki matot pesemättä. Toisaalta niitä on niin vähän, että olen suunnitellut jättää väliin... Joskus olen pessyt näin syssymmällä ja ne oikeasti kestää kuivaa niin kauan, että alkavat jo melkein haista, ainakin paksummat, vaikka yrittää kuivattaa saunan pesuhuoneessa, jossa on lämmin ja ilmastointi.
Minulla on usein töiden jälkeen sama tunne, että toivoisin, että en näkisi ketään... Tuntuu vaan siltä, että liika on liikaa. Minulla on vielä tämä ja huominen armonaikaa ja sitten töihin. Ei kyllä tunnu oikein mukavalta edes ajatuksena vieläkään. Viime yönä jo näin taas unta töistä, että ei ehdi, ei sitten millään. Aivot on just saanu sopivasti tyhjäkäynnille ja kohta ne pitää taas puristaa tehokkaaksi koneistoksi.
Tsempit sulle töihin! ja miehelle rakennushommiin!
Matonpesu on kesän mieluisimpia töitä, mutta käteni ei enää kestä. Siksi niiden lutraaminen tuntuu nyt työläältä.
Yritä Sartsa laittaa aivot narikkaan!
Lähetä kommentti