maanantai 28. lokakuuta 2024

Villiviini

 Syksy hönkii nyt päälle suurin saappain. Muutaman viikon ajan lämpö on vastannut kesän helteitä. Jos sitä kovaa tuulista jaksoa nyt muistelee lämmöllä, niin sähkön pörssihinta oli alhainen. Pihatöistä ei ole voinut kieltäytyä, enkä kyllä ole. Lapiohommat on tehnyt miäs, minä osoittanut sormellani. Pergolasta siirrettiin kaksi suurta kuunliljanjuurakkoa uuden kasvihuoneen läheisyyteen syreenien alle. Juurakot halkaistiin neljään osaan ja niiden väleihin lisäsin narssuja ja pieniä laukkoja. Pihatöitä on jatkettu aina näihin päiviin asti lisäämällä auramerkkejä, suojaamalla kasvustoa jyrsijöiltä ja siistimällä ympäristöä.

Kasvihuone kylpee auringonvalossa ja syysväreissä, kun villiviini on lopultakin löytänyt oman väylänsä kasvaa huoneeseen. Ulkopuolelta kasvi on jo ihan ruskea, mutta sisällä se hehkuu.
Keijunkukan juurakko on katkaistu aikoja sitten, mutta sitä ei tämä latvaosa ole huomannut. Kukinta jatkuu. 
Kärryllinen kauneutta.

Tällä pienellä kamiinalla huone lämpisi alkusyksyn kylminä öinä. Minun täytyy kokeilla saisinko taivuteltua tuohon suuluukkuun oikeanmuotoisen lasin. Nyt siinä on alumiiniteippiä.
Parin vuoden takaa markkinoilta ostettu. 
Istahdin pihakeinuun kuvaamaan taivaanrannan kauneutta. Ei meillä ole kovin aukea tuo peltomaisema, mutta hyvällä säkällä saan kuvattua erikoisen kauniit sävyt, näyt ja tunnelmat.







Hetkeä myöhemmin pohjoisen puolelta.

Vielä muistiin tämäkin näkymä. Aloitin projektin keväällä käsileikkaukseni jälkeen. Yhdellä kädellä siistin taustan hiekkapatjalta kiveä, sementtijäämiä ja rikkoja. Lopulta työ ei ollutkaan niin yksinkertainen, vaan se vaati konetta, lapiohommia ja uutta maa-ainetta. 
Tehdessä tämä oli kaunis ja onnistunut, mutta ensimmäisen talven jälkeen kamala ja epäonnistunut.
Sen tuloksena oli, että koko alue tyhjennettiin pikkukivistä ja näin saimme täytettyä kaksi kivikoria. 
Tämä kohde jää odottamaan ensi kevättä, uutta hiekkakuormaa ja uusia ideoita.
Kannoimme kasvarista kellariin loputkin viherrykset talvehtimaan. Vielä puuttuu chilit, joista saamme kerättyä satoa jonkin verran. Pelakoista poistin kaikki kukkavarret ja huonot lehdet.
Sinisarjat kukkivat komeasti, osassa on paljon nuppuja. Huone tullee ihan täyteen ja jos hyvin käy, saan keväällä virkeät ja elävät taimet uuteen kasvuun. 
Pihalle on lisätty pieniä valonlähteitä, kiinnostavaa katsottavaa.
Terhi

3 kommenttia:

Puikoillanikin kirjoitti...

Upeita ja värikkäitä kuvia. Kiitos niistä.

enkulin käsityöt kirjoitti...

Todella upeita kuvia olet ottanut. Kaunis yuo villiviini ja onhan kyllä ihana taivas. Kyllä tuota on kelvannut taivastella ja ihailla.

TeSa kirjoitti...

Kiitos teille. Luonto on antanut parastaan monta viikkoa.