Kovan taistelun jälkeen, kaikki jäi henkiin.
Hih, onhan sitä tullut kaikkea tehtyä ja itseään toistettua, mutta tähän taist...toistoon en kyllä enään lähde!
Joo, olen luvannut ommella puvun, mutta olisihan sen voinut valita hiukan helpomman mallin. Siis tyttäreni, seuraava puku hiukan helpompi.
Ja tässähän on valmistunut vasta yläosa.
Eilinen siinä meni, ompelin ja riistin, ompelin ja riistin.
Ei tarvinnut tulla kysymään mitään, ei kiinnostanut. Ompelijan loputkin hermot oli pinkeenä.
Tunnelmapalat ompeluksen tiimoilta saa loppua tähän, nyt kuviin.
Miehustan helmikuvio sai täydennystä alaosaansa. Tuo etumuksen kuvio on kaunis, tykkään. Ei liian huomiotaherättävä, vaan näyttävä.
Korsettiin löytyy kaava Sk 11/95 -lehdestä. Samaisella mallilla on tehty vanhainpäivä- ja hääpuku.
Kankaat ostettiin Eurokankaasta, Lempäälän ideparkista.
Korsetin helmaan jätettiin hameen menevä tila, saa laskokset nätisti hiukan levenevän helman alle.
Ensimmäistä kertaa ompelin liivinluut omiin kujiinsa ja sen jälkeen työ oli kuin vihreä lepakko. Luut pönöttivät mihin itse halusivat, eikä ompelijaparalla ollut sanansijaa.
Jouduin katkomaan siistimmän taitteen saadakseni jokaisesta tuesta pätkän pois. Ja aina tuen päähän ompelin uuden pehmukkeen. En saanut ostettua tarkoituksenmukaisia suojuksia, olivat loppuneet.
Muokkailin kaavoja todella paljon. Tyttären muodot vaativat loivemmat kaaret kuin kaavoissa oli. Ihan ensimmäinen ompelemani lakanakangasversio jäi takaa alhaalta auki 15 cm. Se oli suoraan kaavasta ommeltu versus. Kolmas malli olikin jo muuttunut niin paljon, että sisään saatiin koko tyttö ja vetoketjun paikka oli siirtynyt takaa sivulle.
Tällä mallilla tulikin ommeltua viisi korsettia, kolme koevedosta, yksi päällikangas ja vuori.
Takaosaan on suunniteltu korsettinauhoitus, mutta sen valmistuminen jää mietintään, kunhan koko asu on kasattu.
Ihan vähän lisäilin valmiiseen työhön helmiä. Vajaa kierros ryppykankaan päälle kirkkaita lasihelmiä.
Hameen kaikki palat on jo leikattuna.
Lattiat on siivottu monen monituista kertaa, että on saatu aina uudestaan levittää kankaita leikattavaksi. Kahdeksan palaa, joista puolet on vuorikankaita. Sitä vaan ihmettelen, mille pöydälle tuo koko ompelukseni saan sopimaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
16 kommenttia:
Edelleenkin olen tyytyväinen, että löysin läheltä ompelijan... :-)
Siis tuosta sinun ompelemasta tulee hieno, mutta mulla ei todellakaan hermo kestäis...:-)
Upea puku tulossa, vielä kerran tsemppiä!
Eikös se suurin työ ole jo tehty eli tuo yläosa. Hienolta näyttää. Ota ihan rauhallisesti vaan :)
On sinulla kova työ tuossa, mutta hyvä siitä tulee. Illan kuningattaren puku varmaan!
Luin tuon eilisen postauksesi myös nyt, tuli spontaanisti "Voi ei!". On tämä kurjaa aikaa taas, itäpä tässä osaa muuta kuin ihmetellä. Olen omasta puolestani hyvilläni, että olen jo eläkkeellä
Kiitos, hermosavut menis minulla, jos polttais.
Aiemman postauksen takia olis mennyt pitkä ryyppy, jos ryyppäis.
Mutta hitaasti hyvää tulee, olen pyöritellyt ja käännellyt, malttanut mieleni ja kokeillut.
Se on paljon, minulta.
Kaunis korsetti, on siinä mallaamista. Hyvin näyttää ompelu sinulta sujuvan ;D
Wau. Upea siitä tulee. Mutta on kyllä työtäkin, mulla ei hermo kestäisi.
Suuren urakan olet ottanut. Tuo yläosa ainakin näyttää tosi hyvältä, ja sehän on se vaikein juttu. :)
Voi sanon minä,että huh hoi tuota sun urakkaa! Kaikki helmet ja luut ym! Kangaskaan ei niitä helpompia käsitellä. En vaan olisi millään moiseen ryhtynyt,mutta sinulta se käy tuokin! Tää nostaa sulle hattua!
Hattua nostan minäkin sulle, iso ja vaikea urakka, mutta kyllä tyttäresi loistaa sitten tanssiaisissa.
Kiitos, kiitos.
Hatut vaan päähän, pakkanen kipristelee.
Toivottavasti hame onnistuu, ei tarvis näissä kuvissa näkyvissä satiinihousuissa pyörähdellä =)
Tosi hieno tulee puvusta! Hei muuten,et satu muistamaan sitä flotte socken langan väriä, jota laitoit mulle kerän sillon lokakuun arvonnan myötä. Loppu ryökäle kesken. Löysin jonkun ketunpää-tuotteen sivut, mutta en ainakaan hoksannut sieltä oikeanlaista. Ja minä tyhmä olen hukannut vyötteen!!!
Upea korsetti! On siinä melkoinen urakka, mutta nythän se hankalin vaihe alkaa jo olla ohitse, tosin aika suuria ne hamekappaleetkin ovat käsitellä. Todella upea puku tulossa! t. anki silmukkaketjusta
Kiitos teille kauniista kommenteista.
Kati, katson langantiedot, jos löytäisin jostain.
Wau, on sinulla siinä hommaa!
Minä en tuohon hommaan ole ryhtynyt, kummallakin kerralla on puku teetetty ompelijalla, ei samalla.
Upealta näyttää!
Työtä tässä riittää, kun joutuu niin paljon miettimään, ihan turhiakin juttuja.
Mutta kyllä tästä se puku valmistuu. Ja taas on seuraavalla kerralla paljon viisaampi. Ei tekis samoja virheitä.
Lähetä kommentti