perjantai 9. tammikuuta 2009

Helmeilevä kuvio

Tytin vanhojenpäiväpuku on alkanut edistymään. Molempien turhautuminen, äidin sekä tyttären, tueksi saatiin illalla naapurin Tiina. Oikeilla poluilla hameen kaavan kanssa olin, mutta tarvitsin vielä vahvistusta ennen saksien käyttöä.
Sellaista suurpiirteistä kokeilua suorittamalla saadaan mekkoon muotoa.
-Muista sitten lisätä helmaan se 5 cm.
-Joo.
-Äiti, mitä sä teet?!!
Uups, se 5 cm jäi leikkaamatta.
No, eipä hätiä. Äkkiäkös me naisissa siihen puuttuvaan helmaan keksitään korjausliike, vahinkoa ei päässyt tapahtumaan. Isoa ainakaan.
Näin meillä.
Hamekangas on vuorineen leikattuna, etukappaleen kiinnitystä mietin vieläkin, joten siitä kohtaa puuttuu vielä kaitale. Jos jätettäis vallan pois?

Korsettiin leikkasin aamupäivällä vain miehustakappaleen.
Siitä palasesta kaikki nämä kuvat. Kangas on taftia, heijastaa värinsä milloin mistäkin kankaasta tai valosta eriväriseksi. Väri on kuitenkin vihreään taittuva harmaa / hopea.
Laitoin koko kappaleen taakse tukikankaan ja siksakilla kiinnitin ympäriinsä. Ei sitten irtoile käsittelyssäni.
Löysin Patchwork 6 / 04 tilkkulehden mallikaaviosta tikkaussabluuna mallineen, josta pienellä muokkausella sain sopivan kuvion työhöni.
Jäljensin kuvion kankaalle ja ompelin ompelukoneella piirrokseni päälle. Näin sain rungon työlleni ja ompelulangalle päättelypohjan.
Helmien ompelu oli helppo tehdä tikin päälle. Käytin työssäni siemen- ja delicahelmen kolmea eri väriä.
Työ oli alussa olevinaan kovin vaikeaa, ajattelin ottaneeni liian suuren palasen. Puolessa välissä työ muuttui rutiiniksi ja lopulta neljän tunnin puurtamisen jälkeen se oli jo aika tylsää.
Nyt odotan työlleni hyväksyntää. Taaskaan en ole neuvotellut tytön kanssa työn kuvioinnista, sanoin vain tekeväni pienen helmikuvioinnin tälle kohtaa.
Joka tapauksessa, siihen tulee vielä lisää helmiä, mutta minun pitää nähdä tämä vaihe ensin tytön päällä. Sen jälkeen teen muutoksia.
Mukavaa viikonloppua kaikille.
Minä jatkan hameen ompelua sovitusvaiheeseen.

14 kommenttia:

Pami kirjoitti...

Minä en edes uskaltanut ehdottaa, että ompelisin tyttärelle vanhojentanssipuvun. Ja nyt minua jo hirvittää, kun varatulla ompelijalla ei tunnu olevan mikään kiire. On kuulemma aikaa! Huh... :-)

Niina kirjoitti...

Vauh!
Kaunista jälkeä. Saa siinä tytär olla äidistään ylpeä.

Hyvät viikonloput myös sinne!

Kati kirjoitti...

Upea tulee puvusta, ja kuka se epäili itseään. Anna mennä samaan malliin vaan, ei voi mennä vikaan! Hyvää viikonloppua myös sinulle!

Suopursu kirjoitti...

Wau, siitä tulee upea!

selma kirjoitti...

Näyttääpä lupavalle. kyllä tuo onnistuu, kun noin hienot koristeetkin keksit ja omeplitkin jo osan. Niin - kyllä omassakin tietsikkassa voi olla ongelmia, voihan ne johtua mulla siitäkin, että vuodatus ei toimi oikein. Mutta mainokset kyllä toimivat, niissä kuvat elää liiankin hyvin ja joita en edes haluaisi näkyvnä sielä hallintosivuilla. Mutta pitää vielä ootella :)

Intsu kirjoitti...

Hyvät hyssyrät sua taas!! Edellisen postauksen hartialämmike jo oli niin ihastuttava ja nyt tää puku-urakka. Mä pyörryn jo ajatuksestakin,että pitäis tuollainen värkätä!! Kova on homma,mutta kyllä saat syystä olla ylpeä ja tyttösi myös. Tuo kangaskin on kaunis ja nuo helmet tekee siitä yhtä juhlaa!!

TeSa kirjoitti...

Toiset ompelee hujauksessa mitä vaan. Minun pitää harkita, hetken miettiä ja taas harkita.
Jos vain olisin saanut päättää puvun, olisi se ollut neulepuku.

Kiitos teille. Aina pitää olla pikkuisen pessimistinen. Jos lähtee soitellen sotahan, voipi käydä ohrasesti.

Tytärkin piti helmikirjailusta. Lisäilin sitä hiukan iltasella miehustaan.

Matleena kirjoitti...

Kaunista tulee! ;) Muistuipa mieleeni tapaus, kun äitini aikoinaan ompeli minulle morsiupukua. Puku oli paljon yksinkertaisempi kuin nämä nykyiset vanhojenpäiväpuvut, mutta siinä kävi niin, että hän leikkasi etukappaleen keskeltä halki. No siinä ei auttanut muu kuin ommella sauma siihen eteen, kun ei uutta kangasta raskittu ostaa koko pituutta pitkään pukuun. No vihille päästiin eikä sitä varmaan kukaan huomannut, joka ei tiennyt asiaa. Silloin elettiin vuotta 1968.

eija kirjoitti...

No vitsit, hyvältä näyttää.... jatka samaan tahtiin.

Eija kirjoitti...

Hieno tulee !!
Minun tyttäreni (3 kpl) eivät onneksi tarvinneet tuota pukua laisinkaan, kun eivät halunneet mennä tansseihin, no se oli minun onni..

Pirena kirjoitti...

Taitavahan sinä olet ja nopea kanssa. Minulla menee aina aikaa siihen suunnitteluun, eikä sittenkään onnistu. Vaan eipä sitä saisi aina itseltään liikoja vaatia eikä täyden kympin työtä.

Nina kirjoitti...

Täytyy kertakaikkiaan ihailla sinun taitavuuttasi.
Aivan ihana korsetin osa syntymässä ja tuo edellisen postauksesi hartialämmitin on todella kaunis.

TeSa kirjoitti...

Kiitos, on ihana lukea kannustavia kommentteja.
Minä sentään sain leikattua kappaleet ilman ylimääräisä saumoja.

JossuP kirjoitti...

Upean näköistä, tuskin maltan odotaa että näkee valmiin puvun!