maanantai 2. helmikuuta 2009

Maanantai kappale

Mitä sitä peittelemään ja näyttämään vain niitä onnistuneita töitään, kun valmistuu paljon suttakin.
Maanantaisin käyn iltasella keramiikassa, veivaan ja vaivaan savea.
Tästäkin astiasta oli hyvää vauhtia tulossa melko hyvä ja onnistunut teos, mutta lasituspoltossa olikin astia haljennut ja sus siitä tuli.
Ihan maanantai kappale. Väri on onnistunut ja pitsiliinan kuvio hyvin näkyvissä, mutta.
Taitaa löytää paikkansa kesällä pihalta.
Samoin tämä enkeli. Kiva tehdä kaikenlaisia pieniä töitä, ajatuksella, mitähän tästäkin tulee.
Tällä on kuulemma linnunpesä päässä. Letit ne kyllä on.

Kävin eilen tyttären kanssa vanhainkodilla isäni tädin luona.
Tältä vanhalta ompelijalta olen saanut monet hyvät ja arvokkaat vinkit ompeluun ja ne monet ompelutarvikkeet viime kesänä. Halusin viedä tytön puvun näytille ihan lähelle, että saa koskea työhön ja tuntea sen jäljen.
Puku pakattiin minun matkalaukkuuni, jotta se pysyy siistinä. Vanhainkodin pihalla yhdessä tytön kanssa kävellessämme hän sanoi minulle. - No niin äiti, nyt sinä sitten jäät tänne asumaan. On vaatteita matkalaukullinen ja lisää löytyy kantamastani kassista.

Kyllä nauru maittoi, kun ajelimme hissillä ylempiin kerroksiin. En taida olla vielä vanhainkoti vuosikertaa, eikä hoitajat halua minua asiakkaakseen. Nuo lapset, nuo lapset.
Puvulla oli monta näkijää, kun tytär pyörähti päiväsalissakin kierroksen. Monta vanhusta saatiin piristettyä pienellä käynnillämme.


13 kommenttia:

Katrir kirjoitti...

Ai että miten ihana juttu oli tuo vanhainkodissa käynti. Maanantai kappaleitahan meille kaikille tulee välillä, harmittaa vaan käytetty aika.

Pami kirjoitti...

Puku on kaunis! Meilläkin on jo käsketty ottaa monta kuvaa puvusta, kun ompelijamme on jo sitä kehunut ympäriinsä ja tietty minä kanssa! Eika ei vaan oikein riitä vanhainkotivierailuihin tässä vaiheessa. Eikä meillä siellä ole läheisiä tuttujakaan, vielä!

Maanantaipäivän kappaleet: ihania, niitä voi vaikka särkeä ja purkaa, kun päässä alkaa suhista... :-) Niitähän voi särkeä vaikka mosaiikkitöihin.

Tupuna kirjoitti...

Kaunis tuo rikki mennyt vatisi...harmi. :(

Puku tosi ihana,olet taitava. :)

Matleena kirjoitti...

Oli täti varmaan tyytyväinen, kun käytiin hänelle näyttämässä pukua! Alan ihmisenä lienee vielä kiinnostunut nuorempien tekeleistä, varsinkin sinun, kun sinulle aarteitaankin antoi. :)

KirsiJ kirjoitti...

Hei, kaunis idea käydä muitakin asukkaita piristämässä. Nuori ihminen vanhainkotivierailulla on aina tuulahdus tulevaisuuden toivosta!

Päivi kirjoitti...

Onneksi sinulla on iso piha, jonne nuo maanantaikappaleet pääsee kaunistukseksi. Oikeesti kurjaa, kun poltto pilasi kivan näköisen lautasen. Puvusta tuli tosi onnistunut. Sukulaistäti oli varmaan mielissään puvun nähdessään.

Päivi kirjoitti...

Tulikohan monta kommenttia tallennettua, taidan olla väsynyt;)

TeSa kirjoitti...

Käytetty aika valmistuneeseen työhön, sekä käytetty materiaali saa joskus miettimään kaiken tarpeellisuutta.
Kiitos pukukehuista.

Hanza kirjoitti...

Kylläpä teillä on kaunis linnanneito!
Harmi, kun tuo vihreä astia meni rikki. Sellaistahan se on: Jos väri on täydellinen, niin joku muu paikka ei. Ja jos muuten olis kokonaan täydellinen, niin pitäähän sen mennä rikki.

Itselläni tuli mieleen omia pieleen menneitä keraamisia "taideteoksia". Tein kerran linnun, joka kuivuessaan vähän lysähti. Näytti siltä, kuin sillä olisi ollut pissahätä.

Marle kirjoitti...

Kaunis puku, hihat ovat ihanat! Päivän hyvä tteko tuo vanhainkoti vierailu ja hauska sutkaus tyttäreltä ;) Keramiikka työsi ovat kauniita, olkoonkin maanantaikappale tuo vati.

Arja kirjoitti...

Harmi että meni rikki.
Vaasi on kyllä muuten todella kaunis!

TeSa kirjoitti...

Kiitos kaikille kauniista sanoistanne.
Hanza, pissivä lintu =) Pystyn kuvittelemaan epäonnistuneen työsi jälleennäkemisen.
Olen miettinyt monesti, miten sitä voisi piristää näitä laitostuneita vanhuksia. Mutta monesti se jää ajatustasolle.

Zilga kirjoitti...

Kiitos kommentista, jonka olit jättänyt blogiini rakutyöt.
Katselin töitäsi ja harmitti tuo haljennut vati. Entisenä keramiikkona ja ohjaajana en malta olla opastamatta. Isommissa kaulintatöissä kannatta viimeksi kaulita levy ulkoa keskustaan päin, näin saadaan savesta jännitys pois ja halkeamisvaara on pienempi. Varmaan tämä sinulle on kerrottukin. Poista kommentti halutessasi. :)